Hoitajia kouluttamalla voidaan parantaa sydämen vajaatoimintapotilaiden hoitoa

Sydämen vajaatoimintapotilaiden määrä suomessa on kasvava ja 1–2% väestöstä sairastaa sitä. Sairastavuuden määrä kuitenkin lisääntyy merkittävästi yli 70-vuotiailla, joista jo 10 % sairastaa sydämen vajaatoimintaa. Sydämen vajaatoiminta aiheuttaa kallista sairaalahoidon tarvetta ja huonontaa potilaiden elämänlaatua (Ukkola-Vuoti ym, 2023). Terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat työssään paljon sydämen vajaatoimintapotilaita, mutta välttämättä heillä ei ole valmiuksia eikä osaamista tätä potilasryhmää hoitaa. (Hekkala & Vaaraniemi-Junnila, 2023; Mustonen 2021)

Kuva: Hoitajia kouluttamalla parempaa potilaiden hoitoa (Kuva: freepik 2026)

Potilaan sitouttaminen omahoitoon ammattilaisen tuella

Potilaan sitoutuminen omahoitoon lääkkeettömine hoitoineen on keskeistä sydämen vajaatoiminnan hoidossa, ja ammattilaisten tuki auttaa tunnistamaan oireiden pahenemisen ajoissa. Onnistunut omahoito parantaa elämänlaatua ja vähentää sairaalahoidon tarvetta, mutta edellyttää riittävää tietoa, ohjausta ja moniammatillista tukea. (Mustonen, 2021) HOTUS-ohjeistus (2021) ja päivitetty Käypä hoito -suositus (2023) tähtäävät näyttöön perustuvan hoidon yhdenmukaistamiseen. Koska vajaatoimintahoitajia on vähän ja heidän osaamisensa keskittyy erikoissairaanhoitoon, on tärkeää jakaa tietoa laajasti myös perusterveydenhuoltoon, jotta hoidon laatu, potilaiden elämänlaatu ja kustannusvaikuttavuus paranevat. Terveydenhuollon ammattilaisen ohjeiden perusteella potilas voi itse vaikuttaa sydämen vajaatoiminnan oireisiin, sydänsairauden etenemiseen sekä ennusteeseen (Lommi, 2015). Edellytyksenä on kuitenkin se, että potilaalla on riittävästi tietoa sairaudestaan, keinoja vaikuttaa omaan terveyteensä ja mahdollisuus saada ammattilaisen tukea. (Hekkala & Vaaraniemi-Junnila, 2023.)

Koulutusiltapäivä hoitotyön ammattilaisille

Osana kardiologisen hoitotyön täydennyskoulutusta järjestettiin koulutustilaisuus, jossa tiedon jakamiseen tarpeeseen haluttiin vastata. Päijät-Hämeen keskussairaalan sydänkeskus järjesti sydämen vajaatoimintapotilaan hoito -koulutusiltapäivän hoitotyön ammattilaisille. Koulutus suunnattiin perusterveydenhuollon ja kotisairaanhoidon työntekijöille. Kouluttajana toimi sydänkeskuksen asiantuntijasairaanhoitajana työskentelevä vajaatoimintahoitaja. Koulutuksen tarkoitus oli yhdenmukaistaa sydämen vajaatoimintapotilaiden hoitoa kaikissa hoitoprosessin vaiheissa. Tavoitteena oli, että hoitotyön ammattilaisilla olisi jatkossa osaamista ja valmiuksia hoitaa ja ohjata sydämen vajaatoimintapotilaita hoitosuositusten mukaisesti.

Koulutukseen osallistui 11 perusterveydenhuollon hoitajaa eri puolilta Päijät-Hämettä. Sisältönä oli sydämen vajaatoiminnan keskeinen tieto: sairaus, hoito, lääkehoito, seuranta sekä potilaan omahoito ja ohjaus. Tilaisuus pidettiin vuorovaikutteisena, ja osallistujilla oli jatkuva mahdollisuus kysyä ja keskustella. Koulutus pohjautui hoitosuosituksiin, kuten sydämen vajaatoiminnan Käypä hoito -suositukseen ja HOTUS-ohjeistukseen omahoidon ohjauksesta.

Osaamisen ja tiedon jakaminen jatkuu myös tulevaisuudessa

Koulutukseen osallistuneet hoitajat kokivat saaneensa koulutuksesta hyötyä ja lisää tietoa sydämen vajaatoimintapotilaiden hoidosta. Pienessä ryhmässä saatiin aikaan keskustelua, sekä pohdintaa ja ilmapiiri koettiin hyväksi ja avoimeksi. Sydämen vajaatoimintapotilaiden hoidon, ohjauksen ja omahoidon osaamisen lisääminen niin ammattilaisille, kuin sitä kautta potilaille on äärimmäisen tärkeää sydämen vajaatoimintapotilaiden hoidon laadun kannalta.

Koulutusta halutaan jatkossakin tarjota hoitotyön ammattilaisille pienryhmissä ja lähiopetuksena, sillä se on koettu toimivaksi. Perusrakenne voi säilyä samana, mutta sisältöä voidaan painottaa eri kohderyhmien tarpeisiin. Lisäksi koulutuksesta voidaan tehdä Teams-tallenne, jotta se on kaikkien käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Laajempi osaamisen jakaminen lisää koulutuksen vaikuttavuutta.

Kirjoittajat

Tiia Virtala opiskelee kardiologisen hoitotyön erikoistunut osaaja -koulutuksessa LAB:ssa ja tekee asiantuntijasairaanhoitajan työtä Päijät-Hämeen keskussairaalassa sydänkeskuksessa vajaatoimintahoitajana

Fanny Kilpinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina ja vastuuopettajana kardiologisen hoitotyönosaaja -koulutuksessa.  

Lähteet

Hekkala, M. & Vaaraniemi-Junnila, S. 2023. Sydämen vajaatoimintaa sairastavat jäävät usein ilman kokonaisvaltaista tukea
Suomen lääkärilehti – Finlands läkartidning 2023 vol. 78 no. 9-10 s. 367
Alkuperäistutkimus. Vertaisarvioitu. Viitattu 18.1.2026. Saatavissa https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/sydamen-vajaatoimintaa-sairastavat-jaavat-usein-ilman-kokonaisvaltaista-tukea/

Lommi, J. 2015. Sydämen vajaatoiminnan omahoito. Suomen lääkärilehti – Finlands läkartidning 2015 vol. 70 no. 36 s. 2246-2253 Katsausartikkeli. Viitattu 18.1.2026. Saatavissa http://www.laakarilehti.fi/pdf/2015/SLL362015-2246.pdf

Maijala, V., Ihanus, S., Kiema, M., Miettinen, H. & Ylönen, K. 2021. Omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaalle. HOTUS-hoitosuositukset. Hoitotyön tutkimussäätiö. Viitattu 18.1.2026. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/shk/article/hot00018/search/syd%C3%A4men%20vajaatoiminta?db=205533

Mustonen, P. 2021. Sydämen vajaatoiminnan lääkkeetön hoito Duodecim 2021 vol. 137 no. 16 s. 1707-1711. Katsausartikkeli. Teema : sydämen vajaatoiminta. Vertaisarvioitu. Viitattu 18.1.2026. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16378.pdf

Sydämen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. 2023. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 18.1.2026. Saatavissa www.kaypahoito.fi

Ukkola-Vuoti, L., Toppila, I., Säävuori, N., Kirjavainen, A., Ukkonen, H. & Pentikäinen, M. 2023. Sydämen vajaatoiminnan ilmaantuvuus ja hoidon kustannukset Suomessa vuosina 2012-2019 : ilmaantuvuudessa on alueellisia eroja, ja osastohoidot johtavat suuriin kustannuksiin Duodecim 2023 vol. 139 no. 6 s. 455-462. Alkuperäistutkimus. Vertaisarvioitu. Viitattu 18.1.2026. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo17603.pdf