Fibromyalgialla tarkoitetaan harvinaista oireyhtymää, jonka oirekuva keskittyy krooniseen, laaja-alaiseen ja pitkäkestoiseen tuki- ja liikuntaelinten (TULE) kiputiloihin. Lisäksi fibromyalgian oirekuvaan liittyy keskeisesti myös palauttamaton uni, yleinen uupumus sekä kognition että mielialan häiriöt. Fibromyalgia koskettaa 4 %:a väestöstä ja suurin osa oireyhtymää sairastavista on naisia. (Julkunen 2022.)
Fibromyalgian fysiologia pohjautuu keskushermoston herkistymiselle. Tarkemmin fibromyalgiapotilaan hermotuksessa on havaittu poikkeavuutta tuntoärsykkeiden havaitsemisessa, prosessoinnissa sekä välittymisessä. Nykytutkimuksella ei ole saavutettu kaikilta osin selkeää kuvaa fibromyalgian kaikista taustatekijöistä ja mekanismeista. Tiedetään kuitenkin, että hermoston herkistymisen takia fibromyalgiaa sairastavalla ilmenee laajoja kiputiloja tuki- ja liikuntaelinten tasolla. (Siracusa ym. 2021.)
Tuki- ja liikuntaelimistö kattaa alleen laajan kirjon monimutkaisia anatomisia rakenteita ja niistä koostuvia kokonaisuuksia. Tarkemmin tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat esimerkiksi luut, nivelrustot, nivelsiteet, jänteet, lihakset ja niiden verisuonitus sekä lihasten hermotus. Tuki- ja liikuntaelimistö on siis kaiken liikkeen perusta ja näin ollen vaikuttaa meistä jokaiseen. (Barone & Szychlinska 2023.) Fibromyalgiapotilailla oireet painottuvat koko tuki- ja liikuntaelimistöön, mutta usein erityisesti nivelet ja lihakset ovat käsittelyarat (Julkunen 2022).
![[Alt-teksti. Mies astumassa huippukylmähoitokaappiin.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/06/240_2025_Huippukylmahoidosta-apua-fibromyalgiaan-1024x573.jpg)
Kivunlievitystä huippukylmähoidosta
Huippukylmähoito on uudehko hoitomenetelmä, jossa keho altistetaan joko osin ”partial-body cryotherapy” (PBC) tai kokonaan ”whole-body cryotherapy” (WBC) yli –100°C ilmalle tavallisesti 2–4 minuutin ajan. Huppukylmähoitoa toteutetaan hoitomuodon mukaan joko koko keholle huippukylmähoitokammiossa tai paikallishoitona. (Costello ym. 2015.)
Koko kehon huippukylmähoidossa ihminen asettuu seisomaan huippukylmähoitokammioon niin, että pää jää kammion ulkopuolelle ja koko muu keho on kammion sisäpuolella. Vaatetus pidetään minimaalisena, kuitenkin suojaten kehon ääriosat, kuten sormet ja kämmenet hanskoilla sekä jalkapohjat kengillä tai sukilla. (Bleakley ym. 2014.) Paikallinen huippukylmähoito toteutetaan erilaisilla hoitopäädyillä, joita ovat esimeriksi hoitokupit, hiha-applikaattori, hoitopillit ja jalka-applikaattori. Hoitopäätyjen ansiosta hoito voidaan toteuttaa hyvin tarkasti ongelmakohtaan. (CTN 2022.)
Huippukylmähoidolla yritetään saada aikaan kehon luontainen puolustustila, jossa verenkiertoelimistö reagoi kylmäaltistukseen näin vaikuttaen verenkiertoon tehostavasti. Verenkierron tehostuksella taas ajatellaan olevan yhteys tulehdustilan laskuun. Toivottuja huippukylmähoidon vaikutuksia ovat kiputilojen lievitys, turvotuksen lasku, energiatasojen ja unenlaadun paraneminen sekä yleisen hyvinvoinnin lisääminen. (CTN 2024b.) Fibromyalgiaa sairastavan oirekuvaan on valitettavan vähän toimivia lääketieteellisiä hoitomenetelmiä ja usein oireyhtymää sairastava ajautuu kokeilemaan myös vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä oireiden hallinnan tueksi (Siracusa ym. 2021).
Mentu ja Grönberg (2025) tutkivat opinnäytetyössään huippukylmähoidon hyödyntämistä tuki- ja liikuntaelinkivun hoitomuotona. Tutkimuksen lopullisia artikkeleita oli yksistoista, joista neljä käsitteli koko kehon huippukylmähoitoa fibromyalgiaa sairastavan oirekuvaan.
Fibromyalgiaa käsittelevien tutkimusten tulosten mukaan koko kehon huippukylmähoidolla saavutettiin tilastollisesti merkittävä hyöty kaikissa tapauksissa fibromyalgiapotilaan yleiseen oirekuvaan. Erityisesti hyvä vaste huippukylmähoidosta saatiin kipuun, verrattuna kontrolliryhmien saamaan hyötyyn perinteisestä fysioterapiasta. Lisäksi huippukylmähoidon todettiin auttavan myös mielialan kohentumiseen, unenlaadun paranemiseen ja uupumuksen tunteen laskuun. Huippukylmähoitojen positiiviset vaikutukset kestivät tutkimusten mukaan viikosta jopa muutamiin kuukausiin. (Mentu & Grönberg 2025.)
Kirjoittajat
Ronja Mentu on viimeisen vuoden fysioterapeuttiopiskelija LAB- ammattikorkeakoulussa.
Heli Lahtio toimii LAB – ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina.
Lähteet
Barone, R. & Szychlinska, M.A. 2023. Highlights in Pathophysiology of the Musculoskeletal System. International Journal of Molecular Sciences. Vol. 24, 6412. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://www.mdpi.com/1422-0067/24/7/6412
Bleakley, C. M., Bieuzen, F., Davison, G. W., & Costello, J. T. (2014). Whole-body cryotherapy: empirical evidence and theoretical perspectives. Open access journal of sports medicine, 5, 25–36. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.2147/OAJSM.S41655
Costello, J. T., Baker, P. R., Minett, G. M., Bieuzen, F., Stewart, I. B., & Bleakley, C. 2015. Whole-body cryotherapy (extreme cold air exposure) for preventing and treating muscle soreness after exercise in adults. The Cochrane database of systematic reviews, 2015(9), CD010789. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1002/14651858.CD010789.pub2
CTN. 2024a. Koko kehon huippukylmähoidolla voidaan saavuttaa fyysistä ja psyykkistä hyötyä. Viitattu 27.5.2025. Saatavissa https://images.app.goo.gl/iDvuX69MRty9Zrnd7
CTN. 2024b. Mitä on cryoterapia? Huippukylmähoito. CTN.fi. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa https://ctn.fi/huippukylmahoito/
CTN. 2022. Euforiaa! Kylmähoidot ovat tulleet jäädäkseen. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa https://ctn.fi/ctn-lyhyesti/
Julkunen, H. 2022. Fibromyalgia. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00016
Mentu R. & Grönberg R. 2025. Huippukylmähoidon hyödyntäminen tuki- ja liikuntaelinten kivun hoidossa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716580
Siracusa, R., Paola, R. D., Cuzzocrea, S., & Impellizzeri, D. 2021. Fibromyalgia: Pathogenesis, Mechanisms, Diagnosis and Treatment Options Update. International Journal of Molecular Sciences, Vol. 22(8), 3891. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijms22083891