Hypo- ja hypertermiapotilas ensihoidossa – nopealla tunnistamisella ja hoidolla on väliä

Ulkoisen tekijän aiheuttama ihmisen kehon lämpötilan muuttuminen on korjattava nopeasti. Hypo- ja hypertermialle altistumiset aiheuttavat toisistaan poikkeavia haittoja ja riskejä ja niitä hoidetaan eri tavoin. Yhdistävä tosiasia on kuitenkin, että mitä nopeammin normaali ruumiinlämpö saadaan palautettua, sen nopeammin elimistön oma toiminta voi normalisoitua. Hypo- ja hypertermian hoitoon saatetaan toisinaan kiinnittää liian vähän huomiota muiden hoitotoimien lomassa. Hoidon painopisteet voivat olla kirjavia selkeiden ohjeiden puuttuessa. Kuten muidenkin potilasryhmien hoidossa, myös näissä ensihoidon ja päivystyksen hoitajat voivat hyötyä työtä tukevista toimintakorteista.

Hypotermiariski on Suomen olosuhteissa aina olemassa

Hypotermia on ensihoidossa hyvin tunnistettu haaste. Sen ehkäisystä ja hoidosta muistutellaankin säännöllisesti. Hypotermiaa tulee osata epäillä aina, mikäli potilas on pitkään oleskellut ulkona, altistunut kylmälle vedelle tai on oleskellut liikkumatta normaalissa huonelämmössä. Traumapotilaat ovat aina alttiita hypotermialle. Jäähtymiselle altistavat korkea ikä, huono yleiskunto, väsymys, nestevaje sekä alkoholi. (Kuisma ym. 2021; Mehtonen 2019)

Kehon jäähtyminen, pH:n lasku ja hyytymishäiriöt muodostavat niin kutsutun kuoleman kolmion, koska ne edistävät toisiaan. Tämän vuoksi traumapotilaiden lämpötaloudesta huolehtiminen ja verenvuotojen hoito ovat hoidon keskiössä. Toinen huomioitava on sydämen kammiovärinäriski. Sitä ehkäistään aktiivisella lämpötaloudesta huolehtimisen lisäksi suunnittelemalla hypotermiapotilaiden siirrot sellaisiksi, missä potilaita liikutellaan mahdollisimman vähän. (Moffatt 2013)

Hypertermian akuuttihoidosta löytyy vähäisesti tietoa

Hypertermiapotilaiden osuus ensihoidossa on kohtalaisen vähäinen ja kuume taas on yksi tavallisimmista löydöksistä. Syyt korkeaan ruumiinlämpöön ovat moninaisia, ja onkin ymmärrettävä erottaa kehon sisäisesti aiheuttama kuume ja ulkoisista syistä aiheutuva hypertermia toisistaan. Kuumetta hoidetaan kuumelääkkeillä, kun taas hypertermian hoidossa niiden käyttöä tulisi välttää.

Terveen ihmisen ruumiinlämpö voi kohota hypertermiseksi raskaan liikuntasuorituksen myötä, etenkin jos vaatteita on yllä liikaa eikä keho ole päässyt sen vuoksi tuulettumaan. Pidentyneet hellejaksot taas altistavat ikäihmisiä hypertermialle. Suomen oloissa yleinen aiheuttaja on päihtyneenä saunaan sammuminen. Kiihdyttävät päihteet voivat myös kohottaa ruumiinlämpöä vaarallisen korkeaksi. (Kuisma ym. 2021)

Hypertermiasta sellaisenaan on niukasti saatavilla tietoa, mikä johtunee yhteisen aiheuttajan puuttumisesta. Hoidossa eri aiheuttajat ovat tärkeää tunnistaa, jolloin hoitoa voi tehostaa esimerkiksi korjaamalla nestevajausta tai antamalla keskushermostoa rahoittavaa lääkehoitoa. Keskeistä on aina kuitenkin lämmön laskeminen mahdollisimman nopeasti normaaliksi tehokkaalla mekaanisella jäähdyttämisellä (Kuisma ym. 2021).

Toimintakortti muistin tukena

Ensihoidon kenttä on täynnä protokollia ja muistettavaa. Mitä hektisempi tilanne, sen todennäköisemmin jotain saattaa unohtua ottaa huomioon. Tällaisissa tapauksissa toimintakortit nousevat arvoonsa.  

Potilaan ruumiinlämmön ollessa huomattavan korkea tai matala liittyy tiloihin lukuisia liitännäisoireita.  Hoitajan mieli keskittyy helposti oireiden hoitoon, jolloin oireiden taustalla oleva syy voi jäädä huonommalle huomiolle ja hoidolle. Mieli myös muistaa jonkin aikaisemman vastaavan tyyppisen potilastapauksen ja peilaa herkästi uutta tilannetta siihen, jolloin saatetaan mennä ratkaisuissa lujaa metsään. Potilaan korkea ruumiinlämpö voidaan kuitata helposti kuumeena ja alhainen lämpötila mittausvirheenä, koska niitä kohdataan usein. Näiden oireiden edessä on kuitenkin syytä uhrata ajatus ulkoisen tekijän aiheuttaman hypo- tai hypertermian mahdollisuudelle, jotta hoito asettuu oikeille jäljille.

Kehittämistehtävänä valmistui kaksipuolinen toimintakortti. Käytettävyyden edistämiseksi kokosimme korttiin hypo- ja hypertermian tunnistamisen ja hoidon keskeiset asiat ensihoidon ja päivystyksen näkökulmasta. Toinen puoli kortista varattiin hypotermisen potilaan hoito-ohjeisiin ja siinä käytettiin sinistä huomioväriä. Kortin kääntöpuolelle tuli hypertermisen potilaan hoito-ohjeet ja käytettiin punaista huomioväriä. Värien koettiin palautteen perusteella selkeyttävän korttia.  Valistunut ammattilainen ei ratsasta intuitiolla ja muistinsa varassa, vaan hyödyntää työssään muiden saavutettavissa olevien ammattilaisten ohella toimintakortteja, joilla hän varmistaa potilaiden laadukkaan hoidon.

Lähteet

Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K. & Puolakka, T. 2021 Ensihoito. Helsinki: Sanoma Pro.  

Mehtonen, S. 2019. Hypotermisen potilaan hoito ensihoidossa. YAMK-opinnäytetyö. Saimaan ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 12.1.2025. Saatavissa Mehtonen_Sonja.pdf;jsessionid=210692C13EF086565971AE3D84B6EB24

Moffatt, SE. 2013. Hypothermia in trauma. Emergency Medicine Journal. Viitattu 12.1.2025. Saatavissa Hypothermia in trauma | Emergency Medicine Journal