Ikäihmisten palvelukodeissa asukasryhmä on toimintakyvyltään entistä huonokuntoisempaa, koska kotona asuminen onnistuu nykyisen teknologian ansioista entistä pidempään (STM 2023). Ympärivuorokautisesta hoivan tarpeesta huolimatta hoiva tulee järjestää niin, että ikäihminen tuntee arkensa elämisen arvoiseksi. Tämä edellyttää toimintakykyä tukevan toiminnan järjestämistä sekä käytöshäiriöiden ehkäisyä elämän loppuun saakka. (Voutilainen & Löppönen 2016.) Ikäihmisen toimintakyvyn ollessa huono palvelukodissa asuminen voi tukea elämänlaatua yhteisöllisyyden, rutiinien ja yhteisen toiminnan ansiosta (ks. OECD 2013; Daely ym. 2022).
Hyvä viriketoiminta huomioi kaikki aistit ja sosiaalisen osallisuuden; se ehkäisee haittojen syntymistä ollen kohdennettu osallistuvan ryhmän tarpeisiin (Vanhustyön keskusliitto 2023). Yli 65 % palvelukotiin muuttaneista ikäihmisistä on muistisairaita, mikä on huomioitava toimintaa suunniteltaessa. Viriketoiminnan tärkein tehtävä onkin mahdollistaa ikäihmiselle positiivisten kokemuksien syntyminen ja mielekäs arki (Voutilainen & Löppönen 2016.)
Viriketoiminnan kehittäminen
Palmamäki (2023) kehitti opinnäytetyössään (ylempi AMK) yksityisen ikäihmisten palvelukodin viriketoimintaa. Laadukkaan viriketoiminnan haasteeksi tunnistettiin asukkaiden toimintakyvyn osa-alueiden tasapuolinen huomiointi, dokumentoinnin ja materiaalin puutteet, vuorokohtaiset ajalliset resurssit, asukkaiden vireystila sekä henkilöstön valmistautumattomuus viriketoiminnan vastuuseen. Lisäksi ulkoilun toteuttamista kesäajan ulkopuolella haastoi sääolosuhteet, asukkaiden puutteellinen motivaatio tai ulkovarustuksen sopimattomuus. Myös henkilökunnan motivaatiossa, viriketoiminnan suunnittelussa ja koko asukasryhmälle sopivan toiminnan järjestämisessä nähtiin haasteita.
Johtopäätöksissä todettiin, että viriketoiminnan toteuttamista voivat vaikeuttaa organisaatiosta, työntekijöistä ja asukkaista johtuvat syyt. Syiden taustalta tunnistettiin resursseihin, motivaatioon sekä materiaaleihin liittyviä puutteita. Opinnäytetyön tuloksena ikäihmisten viriketoiminnan kehittämistä tukemaan luotiin vuosikello ja viikkosuunnitelma.
Järjestämisen haasteista parempaan viriketoimintaan
Järjestämisen haasteista huolimatta laajemmassa kokonaisuudessa viriketoiminnan tärkeys tunnistetaan. Tämä tulee ilmi Korhonen ym. (2015) raportista, jossa on tutkittu hoitohenkilökunnan käsityksiä ikääntyneiden hoitotyön nykytilasta. Voidaankin todeta, että henkilöstö on keskeisessä roolissa viriketoiminnan toteuttamisessa, mihin saattaa yhdistyä myös ikääntyneiden hoitoon liittyvää eettistä kuormitusta. Viime kädessä johtajan tehtävä on huolehtia henkilöstön kompetenssista, jotta he näkevät ikäihmisen potentiaalin ja mahdollistavat sen ylläpitämisen. (Colliander & Ruoppila 2018, 138–141; Voutilainen & Löppönen 2016; ks. Tan ym. 2023.)
Kirjoittajat
Veera Palmamäki on LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelija tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksessa.
Arja-Tuulikki Malin on lehtori LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Colliander, A. & Ruoppila, I. 2018. Ikäihmisten voimavarat myöhäisessä iässä. Hankasalmi: Psykosoft.
Daely, S., Nuraini, T., Gayatri, D. & Pujusari, H. 2022. Impacts of age and marital status on the elderly’s quality of life in an elderly social institution. Journal of Puplic Health Research 2022; volume 11:2731. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa https://doi.org/10.4081/jphr.2021.2731.
Kosmowsky, J. 2020. Scrapbooking, romu, scrapek. Pixabay. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/scrapbooking-romu-scrapek-5790151/.
Korhonen, A., Holopainen, A., Jylhä, V. & Siltanen, T. 2015. Hoitohenkilökunnan käsityksiä ikääntyneiden hoitotyön nykytilasta. Hoitotyön tutkimussäätiö. Hotus. Raportti 1/2015. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/04/hotusraportti-1-2015.pdf.
OECD. 2013. OECD/European Union (2013), A Good Life in Old Age?: Monitoring and Improving Quality in Long-term Care, OECD Health Policy Studies, OECD Publishing, Paris. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1787/9789264194564-en
Palmamäki, V. 2023. Viriketoiminnan kehittäminen ikäihmisten palvelukodissa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835599.
STM. 2023. Muuttuvat vanhuspalvelut. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut.
Tan, A. K., Samuels, W. E., Backhaus, R., & Capezuti, E. 2023. Moral distress in long-term care questionnaire modification and psychometric evaluation. Nursing Ethics, 30 (6), 789–802. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1177/09697330231151349
Vanhustyön keskusliitto. 2023. Ryhmän ohjaaminen. Vahvike. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa https://www.vahvike.fi/fi/ryhman-ohjaaminen.
Voutilainen, P. & Löppönen, M. 2016. Hyvä ympärivuorokautinen hoito. Käypä hoito -suositus. Duodecim. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/nix01676.
