Hyvinvointikontti tuo helpotusta ihmisten arkeen vaikeissa oloissa

LAB-ammattikorkeakoulussa on kehitteillä liikuteltava yksikkö eli kontti, joka tarjoaa mahdollisuuden puhtaan veden, energian ja koulutuksen tuottamiseen. Tuotteeseen voidaan lisätä myös kuivapakastusteknologiaa, johon voisi liittyä laitevientiä tai ruoka-ainevientiä.

Toimiessaan kontti sisältää laitteiston puhtaan veden suodattamiseen, aurinkoenergian mahdollisuudet sekä verkon kautta toimivan oppimisympäristön.

Hankkeen tutkimus- ja kehittämistyö rakentuu liikuteltavan hyvinvointikontin konseptin kehittämiseen. Liikuteltavan hyvinvointikontin tavoitteena on helpottaa ihmisten elämää vaativissa olosuhteissa. Kontteihin on tarkoitus kehittää järjestelmä, jonka avulla saadaan puhdasta vettä ja energiaa sekä tarjotaan mahdollisuus koulunkäyntiin paikalle rakennetun verkon avulla.

Kuva 1.Puhtaan veden vienti kuivuuden keskelle on yksi hyvinvointikontin tavoiteideoista. (klimkin 2015)

Yhdistämällä oppiminen perustarpeiden, kuten energian ja juomaveden saantiin, luodaan ihmisille perusedellytykset selviytyä kriisien ja köyhyyden keskellä. Suomalaisille innovatiivisille yrityksille tästä voi tulla vaikuttava markkina. Liikuteltavuus taas takaa sen, että kontti voidaan viedä myös syrjäisille seuduille.

Maailman pakolaisista valtaosa on kotimaassaan

Suomen Pakolaisavun mukaan vuoden 2021 loppuun mennessä maailmassa oli 89,3 miljoonaa kotiseudultaan pakenemaan joutunutta. Heistä 27,1 miljoonaa on pakolaisia, 53,2 miljoonaa kotimaansa sisällä siirtymään joutuneita ja 4,6 miljoonaa turvapaikanhakijoita.

Pakolaisuus tarkoittaa lähes poikkeuksetta puutteita perushyvinvoinnissa, terveydessä ja koulutuksessa. Kehittyvien ja kehitysmaiden hyvinvoinnin yhtenä mittarina voidaan pitää toimintamahdollisuuksien ja toimintaedellytysten toteutumista (Suomen Pakolaisapu 2023).

Koronapandemia opetti meille, kuinka kriisi voi muuttaa arjen yhtäkkiä. Kehitysmaissa puhtaan veden saannin, energianjakelun ja koulunkäynnin keskeyttävät kriisit ovat yhä yleisempiä. Monet maat Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa ovat erityisen alttiita luonnonmullistuksille, kuten tulville, maanjäristyksille, tulivuorenpurkauksille ja tsunameille, ja niiltä puuttuvat infrastruktuuri ja muut keinot katastrofeista toipumiseen. Samaan aikaan kehitysmaat ovat entistä konfliktiherkempiä: Maailmanpankki arvioikin, että vuoteen 2030 mennessä jopa 2/3 maailman kaikista köyhimmistä ihmisistä asuu konfliktien keskellä (Worldvision 2023).

Uusien liiketoimintamallien tarve

Tarvitsemme sellaisia ratkaisuja, joilla voidaan yhtäältä varautua, mutta toisaalta varmistaa puhtaan veden, energian ja oppimisen mahdollisuus vaihtelevissa ja vaikeissakin olosuhteissa. Ratkaisut vaativat liiketoimintamalleja, joissa arvoa luodaan yhdessä erilaisten yritysten ja organisaatioiden yhteistyön tuloksena.

Siinä missä liiketoimintamallin käsitettä on käytetty paljon yksittäisen yrityksen näkökulmasta kuvaamaan yrityksen arvonluonnin keskeisiä toimintoja, tulisi myös tarkastella liiketoiminnan ekosysteemejä, jotka tuottavat yhdistetyllä tavalla arvoa asiakkailleen ja yrityksille. Parhaimmillaan se voi johtaa liiketoimintaan globaalien järjestöjen kanssa.

Kirjoittaja

Harri Sarjanoja toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä. Hän on aiemmin työskennellyt kriisi- ja katastrofialueilla muun muassa Somaliassa ja Irakissa.