Edellisessä innovaatioprosessia käsitelleessä kirjoituksessa (Heikkinen & Kurvinen 2021) pohdimme asiakasymmärryksen keräämistä. Kun asiakasymmärrys eli asiakkaiden toiveet ja tarpeet ovat selvillä, kerätyn tiedon pohjalta aloitetaan toiveisiin ja tarpeisiin pohjautuvien ratkaisujen kehittäminen. Kehittämisessä voi käyttää apuna erilaisia innovointityökaluja.
Luovuus on useissa tutkimuksissa (mm. Opetushallitus 2019, World Economic Forum 2020) nostettu yhdeksi lähitulevaisuuden tärkeimmistä työelämätaidoista. Vaikka meistä jokainen on luova, pääsee luovuus parhaiten oikeuksiinsa vasta ryhmässä. Dialogin käyttö ja siihen rohkaiseminen on yksi tapa hyödyntää luovuutta ja saada henkilöstön osaaminen, kokemus ja kehitysajatukset osaksi yhteistä kehittämistä. Dialogi on hyvä väline toiminnan jatkuvaan parantamiseen ja moderniin johtamiseen yrityksessä.
![[Alt-teksti: Useita henkilöitä istumassa pöydän ääressä ja viereisellä ikkunalaudalla. Pöydällä on papereita, värikyniä, papereissa on piirroksia.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2021/12/738_2021_Ideointi-osana-innovointiprosessia-1024x682.jpg)
Dialogia ja luovuutta voidaan edistää tuomalla ryhmään erilaisia taustoja ja työtehtäviä edustavia henkilöitä. Näin saadaan monipuolisia näkökulmia ja ideoita, jotka jäisivät homogeenisellä ryhmällä havaitsematta.
Joskus kehittämisen ympärille kokoontuminen voi tuntua työläältä ja teennäiseltä. Kehittämistyö vaatii onnistuakseen avoimen ilmapiirin, jossa osallistujat uskaltavat nostaa esiin myös vaikeita näkökulmia yrityksen toimintaan liittyen. Tätä voi edistää käyttämällä hetki aikaa niin kutsuttuun “ice breaker” -aktiviteettiin, jolla saadaan tunnelmaa vapautettua ja henkilöitä tutustumaan toisiinsa. Tunnelman vapauttamiseen panostaminen on tärkeää etenkin silloin, kun kehitystyöpajaan osallistuu henkilöitä, jotka eivät kovin hyvin tunne toisiaan tai toistensa taustoja.
Ideat vaativat aikaa kypsyäkseen
Uusien ideoiden löytäminen ja jalostaminen vaatii oman aikansa. On tärkeää pysähtyä ongelman äärelle yhdessä sopivan työryhmän kanssa. Työryhmän ajatukset ja keskittyminen pitää saada kohdistumaan kehitettävään asiaan. Joskus voi olla tarpeen myös irtautua arjen työkiireistä valitsemalla kehityspäivälle rauhallinen paikka, missä kehittämiseen voi keskittyä ja ajatukset virtaavat vapaasti.
Aina ideat eivät tule pakotettuina. Kehityspäivän ankarankaan pohdinnan jälkeen kuningasidea ei ehkä ole vielä syntynyt. Ratkaiseva idea saattaakin syntyä vasta jälkeenpäin, kun alitajunta on ehtinyt työstää ajatuksia riittävästi. Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos alitajunnalla ei ole riittävästi materiaalia ideoiden jalostamiseksi.
Tarkoitukseen sopivan ideointimenetelmän valinta ja ideointityön fasilitointi vaatii harjoittelua. Ei pidä lannistua, vaikka ensimmäinen kehittämistyörupeama ei onnistuisikaan halutulla tavalla. Kannattaa muistaa, että suuri osa ideointityön tuloksista ei koskaan päädy käyttöön asti. Jos ideoita ei tuoteta ollenkaan, jäävät myös parhaat ideat syntymättä. Ideointityössä saat apua LAB-ammattikorkeakoulun asiantuntijoilta: yrityspalvelut@lab.fi.
Kun riittävästi ideoita on syntynyt, pitää niistä parhaat tunnistaa ja laatia suunnitelma ideoiden kokeilemisesta käytännössä. Aihetta käsitellään tämän blogisarjan seuraavassa osassa.
Kirjoittajat
Sami Heikkinen ja Anu Kurvinen työskentelevät LAB-ammattikorkeakoulussa liiketoiminnan lehtoreina sekä TwinInno-hankkeessa hankeasiantuntijoina.
TwinInno on EAKR-rahoitteinen projekti LAB-ammattikorkeakoulun toiminta-alueella Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä. TwinInnossa on toteutettu yrityskokeiluita, joiden sisällöt muotoutuvat kunkin yrityksen tarpeiden pohjalta.
Lähteet
Opetushallitus. 2019. Osaaminen 2035 – osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf
World Economic Forum. 2020. The Future of Jobs Report 2020. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: https://www.weforum.org/reports/the-future-of-jobs-report-2020/in-full.
Linkit
Heikkinen, S. & Kurvinen, A. 2021. Asiakkaan ymmärtäminen liiketoiminnan kehittämisen perustana. LAB Focus -blogi. [Viitattu 27.12.2021]. Saatavissa: https://blogit.lab.fi/labfocus/asiakkaan-ymmartaminen-liiketoiminnan-kehittamisen-perustana/
LAB. 2021. TwinInno. Projekti. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/twininno
Kuvat
Kuva 1. StockSnap. 2017. Ihmiset, tytöt, naiset, opiskelijat. Pixabay. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/ihmiset-tyt%c3%b6t-naiset-opiskelijat-2557396/
