Päiväkodin kokemuksia lasten käsienpesua ohjaavasta prototyypistä

Konenäön uudet sovellukset sote- ja hyvinvointialalla -hankkeessa tutkittiin mahdollisuuksia soveltaa konenäköä lasten käsienpesun tarkkailussa. Projektin aikana kehitettiin prototyyppilaite, joka mittaa lasten käsienpesun kestoa. Prototyyppiä päästiin huhtikuussa 2021 testaamaan päiväkotiympäristöön.

Hankkeen aikana on sairaanhoitajaopiskelijan toimesta selvitetty muun muassa aiempaa tutkimustyötä infektioihin liittyen sekä motivaatiotekijöitä käsien pesemiseen. (LAB-ammattikorkeakoulu 2021.)

Covid-19:n myötä itse kukin meistä on varmasti kiinnittänyt enemmän huomiota käsienpesuun. Tieto hengitystieinfektioiden välttämisestä käsiä pesemällä ei kuitenkaan samalla tavalla lisää lasten motivaatiota  kuin meidän aikuisten (Curtis ym. 2009).

Kuva 1. Prototyyppi ”Norsu” pääsi huhtikuun puolessavälissä testaukseen lahtelaiseen päiväkotiin (Kuva: Eila Tervala)

Miten teknologia sopeutui uuteen ympäristöön?

Teknologia- ja innovaatio-osaaminen -opintojaksolla (LAB-ammattikorkeakoulu 2019) toteutetun Könösen, Liljendahlin & Tervalan (2021a) kehittämiskokeilun tavoitteena oli perehtyä käsienpesuun liittyviin motivaatiotekijöihin sekä teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvään eettisiin näkökulmiin. Kehittämiskokeilun kohteeksi valikoitui päiväkodin henkilöstön kokemusten kartoittaminen käsienpesua tutkivan ja ohjaavan prototyyppi ¨Norsun¨ testauksesta.

Könönen ym. (2021b) kehittämiskokeilun tulosten mukaan prototyyppi ei ihan vastaa päiväkodin työntekijöiden kuvailemaa unelmien laitetta, joka olisi pieni, mahdollisesti altaaseen integroitu kokonaisuus iPad-näyttö-norsuineen, automaattihanoineen, saippua-annostelijoineen ja käsien kuivausautomaatteineen. Laitteen jatkokehittämisessä työntekijöiden mielestä tulee kiinnittää huomiota laitteen sijoitteluun niin, että se tukee lasten käden ja silmän yhteistyötä eikä vie lapsen huomiota pois käsistä.

Päiväkodeilla on suuri merkitys lasten kasvattamisessa ja arjen taitojen opettamisessa (Opetushallitus 2018, 25). On siis hyvin tärkeää, että varhaiskasvatusympäristössä käytettävä teknologia tukee varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, ja että teknologiaa kehitettään yhdessä lasten kanssa.

Vanhemmat mukaan kehittämiseen

Lasten ja päiväkodin henkilökunnan lisäksi kehittämiseen tehdään yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Lasten huoltajat on merkittävin yhteistyötaho. Ilman vanhempien osallistamista projektiin, ei pitkäaikaisia vaikutuksia voida samalla tavalla havaita. Puhutaan niin sanotusta kasvatuskumppanuudesta, jossa kodin ja päiväkodin yhteistyö lapsen uuden oppimisen tukemisessa on avainasemassa. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lastensa kasvattamisessa, mutta myös varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli lasten kasvun tukemisessa. (Opetushallitus 2018, 34.) Projektin edetessä olisi tärkeää ottaa lasten vanhemmat mukaan tuomalla esiin hygienian merkitystä. Lasten sairastelun vähentymisellä on niin inhimillisiä kuin taloudellisiakin hyötyjä. (Könönen ym. 2021b.)

Kirjoittajat

Mari Könönen, Hanna Liljendahl ja Eila Tervala ovat LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampuksen sosionomiopiskelijoita.

Tarja Tolonen työskentelee lehtorina sosionomikoulutuksessa sekä opettajana teknologia- ja innovaatio-osaamisen opintojaksolla.

Lähteet

Curtis, V., Danquah, L. & Aunger, R. 2009. Planned, motivated and habitual hygiene behaviour: an eleven country review. Health Education Research. Vol. 24, No. 4. [Viitattu 19.5.2021.] Saatavissa: https://academic.oup.com/her/article/24/4/655/569523?login=true

Könönen, M., Liljendahl, H. & Tervala, E. 2021a. Kehittämiskokeilusuunnitelma. Teknologia- ja innovaatio-osaaminen -opintojakso. Sosionomikoulutus. LAB-ammattikorkeakoulu.

Könönen, M., Liljendahl, H. & Tervala, E. 2021b. Kehittämiskokeilun tulokset. Teknologia ja innovaatio-osaaminen -opintojakson päätösseminaari 12.5.2021. Sosionomikoulutus. LAB-ammattikorkeakoulu.

LAB-ammattikorkeakoulu. 2021. Konenäön sovellukset sote- ja hyvinvointialalla. [Viitattu: 16.5.2021.] Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/konenaon-sovellukset-sote-ja-hyvinvointialalla

LAB-ammattikorkeakoulu. 2019. Sosionomikoulutuksen opetussuunnitelma. [Viitattu 18.5.2021.] Saatavissa: https://opinto-opas.lab.fi/fi/68177/fi/68143/SOS20K/432/year/2019

Opetushallitus. 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. [Viitattu 19.5.2021.] Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf. Helsinki: PunaMusta Oy.