Suun terveys on tärkeä osa ihmisen kokonaisterveyttä, ja korostuu entisestään potilailla, jotka sairastavat vaikeita yleissairauksia. Suun terveyden ongelmat voivat aiheuttaa potilaille sekä toiminnallisia että sosiaalisia ongelmia. (Nivala-Huhtaniska & Nousiainen 2015.) Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon potilailla voi esiintyä useita suun alueen ongelmia, ja elämän loppuvaiheessa potilaan omien voimavarojen ja toimintakyvyn heiketessä suuhygieniasta huolehtiminen siirtyy yhä enenevässä määrin joko hoitohenkilökunnan tai läheisten vastuulle (Hävölä ym. 2023).
Suu on yksi merkittävimmistä infektioporteista, koska suuontelo on ominaisuuksiltaan hyvä kasvualusta mikrobeille (Nivala-Huhtaniska & Nousiainen 2015). Saarela & Kaitila-Tarvainen (2023) tuovat artikkelissaan esiin tavoitteen, jonka mukaan ikääntyneiden suun alueen terveysongelmat tulisi hoitaa jo ennen palliatiivisen hoidon tai viimeistään saattohoidon alkamista. Ikääntyneen palliatiivisessa hoidossa ja varsinkin saattohoidossa olevan potilaan suun hoidossa pyritään keskittymään epämukavuuksien ja kipujen välttämiseen sekä suun puhdistukseen ja kosteuteen.
Yleisimpiä suun alueen ongelmia palliatiivisella ja saattohoitopotilailla ovat suun, huulten ja nielun kuivuminen, suun haavaumat, kipu, sieni-infektiot, hammasproteesien aiheuttama epämukavuus, sitkeä ja venyvä sylki, hampaiden arkuus ja kielen katteisuus. Nämä oireet voivat vaikuttaa syömiseen, pureskeluun, nielemiseen, puhumiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä aiheuttaa turhaa kipua ja kärsimystä sekä elämänlaadun heikkenemistä. (Hävölä ym. 2023.)
Huomiota hoitohenkilökunnan asenteisiin
Tutkimusten mukaan hoitohenkilökunnan asenteet voivat jopa estää laadukkaan saattohoidon toteutumisen. Hoitohenkilökunta ei välttämättä miellä suun alueen ongelmia tärkeiksi tai hoitohenkilökunnan huomio voi olla suunnattu muihin hoitoa vaativiin oireisiin. (Venkatsalu 2020.)
Toisaalta taas hoitohenkilökunta tiedostaa koulutustarpeensa tai työyhteisöstä voi puuttua yhtenäiset käytännöt suuhygieniasta huolehtimiseen. Potilaat voivat olla hyvinkin tietoisia suunsa ongelmista ja tuoda ne esiin niistä puhuttaessa, mutta hoitajien vähättelevä asenne suun terveyden ongelmiin voi saada avun pyytämisen tuntumaan toisista nöyryyttävältä. (Dhaliwal 2020.)
Useimmiten suuhygienia hoituu arkisilla välineillä
Päivitetty käyvän hoidon potilasversio suun hygieniasta korostaa ikääntyvien laitos- tai sairaalahoidossa olevien asiakkaiden suunhoidon merkitystä (Käypä hoito 2024). Päivittäinen suunhoito ennaltaehkäisee suun alueen ongelmia. Haasteita ovat tilanteet, joihin liittyy kommunikoinnin, ymmärtämisen tai asiakkaan tilasta johtuvat syyt, jolloin suunhoito ei normaalioloissa voi toteutua. Käypä hoito -suositus listaa keinoja, joilla voidaan varautua haasteellisiin suunhoidon tilanteisiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä ajantasaista tietoa ikääntyneen saattohoitopotilaan suun terveyden yleisimmistä ongelmista sekä niiden hoidosta. Aineiston perusteella kerätystä informaatiosta koostettiin selkeä ohjeistus Mäntyharjun geriatrisen arviointiosaston hoitohenkilökunnalle saattohoitopotilaan suun alueen yleisimmistä ongelmista ja niiden hoidosta (Laitinen 2024). Opinnäytetyön tavoitteena on edistää hoitohenkilökunnan suun terveysosaamista saattohoitopotilaan kokonaisvaltaisessa ja laadukkaassa hoidossa. Tutkimusten tulosten perusteella suuhygienian hoito ei kuitenkaan vaadi merkittävää panostusta, vaan suuhygenian hoito toteutuu pääsääntöisesti arkipäiväisillä välineillä päivittäisten hoitotoimien yhteydessä. Hävölä ym. (2020) ovat koostaneet hoitosuosituksen, johon on koostettu yksityiskohtaiset ohjeet päivittäisen suuhygienian hoitamiseen.
Kirjoittajat
Riikka Laitinen on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistunut sairaanhoitaja.
Mervi Hietanen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Dhaliwal, J. Murang, Z. Haji, H. Idris, D. & Venkatasalu, M. 2020. The need for oral assessment and referral practices tool for palliative patients in Brunei Darussalam: A cross-sectional study. Nursing Open Oct 10;8(1):39–47. Viitattu 29.1.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7729708/
Hävölä, H. Flinkkilä, ML. Laine, S & Nivala-Huhtaniska, N. 2022. HOTUS-hoitosuositukset. Hoitotyön tutkimussäätiö. Viitattu 29.1.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/shk/article/hot00027/search/suuhygienia?db=205533
Käypä hoito. 2024. Hyvä suun terveys on osa terveyttä! Viitattu 10.6.2024. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/khp00085#s7
Laitinen, R. 2024. Suuhygienia ikääntyneiden saattohoidossa: ohjeistus hoitohenkilökunnalle suun terveyden arvioinnista ja suuhygienian hoidosta. Opinnäytetyö (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415223
Nivala-Huhtaniska, N. & Nousiainen, A. 2015. Suun oireet ja suun tutkiminen. Teoksessa Saarto, T. Hänninen, J. Antikainen, R. &Vainio, A. (toim.) Palliatiivinen hoito. Helsinki: Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Viitattu 30.1.2024. Saatavissa https://www.oppiportti.fi/op/opk04604
Tumisu. 2020. Mies, portaat, taivas, vanha mies. Pixabay. Viitattu 2.9.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/mies-portaat-taivas-vanha-mies-5640540/
Venkatsalu M. Murang Z. Husaini H. Idris D. & Dhaliwal J. 2020. Why oral palliative care takes a backseat? A national focus group study on experiences of palliative doctors, nurses and dentists. Nursing Open7(5). Viitattu 29.1.2024. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/nop2.480
