Yritysmaailmassa tuottavuus on aina ajankohtaista. Tuottavuus ja yrityksen henkilöstö ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa arvonluojina. Henkilöstön merkitystä halutaankin mitata yhä enemmän. Mutta miten inhimillisen pääoman mittaaminen oikein tapahtuu?
Henkilöstötilinpäätöksen kertomaa
Henkilöstötilinpäätös antaa keinon arvioida henkilöstöä ja siihen kohdistuneiden toimenpiteiden vaikutuksia numeerisessa muodossa. Se voidaan jakaa karkeasti kolmeen pääosioon: henkilöstökertomukseen, -tuloslaskelmaan ja -taseeseen. Henkilöstökertomuksessa listataan henkilöstöstä saatavia perustunnuslukuja, kuten ikä ja sukupuoli. Siihen sisältyy paljon muitakin mittareita ja tunnuslukuja, muun muassa tarkempi henkilöstörakenne, vaihtuvuus ja sairastumiset. Henkilöstötuloslaskelma kertoo henkilöstöön sijoitetun rahallisen pääoman panos-tuotossuhteesta. Henkilöstökulut eritellään silloin tavallisen tilinpäätöksen tuloslaskelmasta poiketen tarkempiin henkilöstöstä syntyneisiin kulueriin. Samalla arvioidaan kuluerien suhdetta liiketoiminnan kokonaistuottoihin.
Henkilöstötase on yrityksen kannalta kaikkein vaikein laadittava, sillä siinä tulisi esimerkiksi arvottaa rahallisesti henkilöstön osaamista, mikä koetaan eettisesti kyseenalaiseksi monissa yrityksissä. Henkilöstötase jätetäänkin usein laatimatta. (Joki 2021, 46–50.)
Uusi kestävyysraportointidirektiivi
Oman mausteensa henkilöstön tuottavuuden mittaamiselle on tuonut vuoden 2024 alusta voimaan tullut kestävyysraportointidirektiivi eli CSRD (Corporation Sustainability Reporting Directive). Direktiivin tavoitteena on luoda Euroopan unioniin kestävää kehitystä tukevat sisämarkkinat. Se velvoittaa erikokoisia yrityksiä raportoimaan toimistaan kestävyysstandardien mukaisesti osana vuosittaista tilinpäätöstään. (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 852/2020; Kirjanpitolaki 1336/1997, 7. luku; Komission delegoitu asetus 2772/2023.)
ESRS-standardi on osa CSRD:tä. ESRS koostuu yhteensä 12 standardista, joiden avulla lisätään kestävyysraporttien uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä. Ne keskittyvät usein enemmän laadullisiin kuin määrällisiin asioihin. (Liljeström 2023.)
ESRS S1 (Oma työvoima) -standardissa on paljon samankaltaisuuksia henkilöstötilinpäätöksen henkilöstökertomuksen mittareiden ja tunnuslukujen kanssa. Siksi yritykset voisivatkin integroida helposti kyseisen standardin mittarit ja tunnusluvut osaksi henkilöstötilinpäätöstään, vaikka raportointivelvoite omasta työvoimasta ei yrityksen koon perusteella täyttyisikään. Tällainen ratkaisu tehtiin Mensosen (2024, 56–58) opinnäytetyössä, jossa luotiin ESRS S1 -standardin sisällön huomioiva henkilöstötilinpäätöksen malli toimeksiantona sähkötekniikan alalla toimivalle yritykselle. Samaan tapaan muut yritykset voisivat arvioida, kuinka kestäviä heidän henkilöstötoimensa ovat olleet ja miten ne ovat vaikuttaneet yrityksen tuottavuuteen ja tulokseen.
Kirjoittajat
Maija Mensonen on valmistumassa tradenomiksi (AMK) LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutuksesta.
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa.
Lähteet
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 852/2020. Euroopan unioni. Viitattu 18.1.2024. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1598877683025&uri=CELEX:32020R0852
Joki, M. 2021. Henkilöstöasiantuntijan käsikirja. 7. uudistettu painos. Helsinki: Kauppakamari. Viitattu 18.1.2024. Saatavissa https://www.finna.fi/Record/helmet.2137848
Kirjanpitolaki 1336/1997. Finlex. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336
Komission delegoitu asetus 2772/2023. Euroopan unioni. Viitattu 18.1.2024. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32023R2772
Liljeström, M. 2023. ESRS pähkinänkuoressa. EcoOnline. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://www.ecoonline.com/fi/blogi/esrs-pahkinankuoressa#mika-on-esrs-standardi
Mensonen, M. 2024. Henkilöstöstä tuottavuutta kestävästi. Henkilöstötilinpäätöksen malli The Switch Engineering Oy:ssä. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lappeenranta. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018437
nattanan23. 2017. Kanchanaprat, N. Raha, voitto, rahoittaa. Pixabay. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/raha-voitto-rahoittaa-2696219/
