Innovaatiojohtaminen on keskeinen tekijä organisaation menestyksessä ja kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Innovaatiojohtaminen käsittää sekä prosessit että strategiat, jotka mahdollistavat uusien ideoiden, tuotteiden ja palveluiden kehittämisen ja kaupallistamisen. Kaupallistaminen onkin prosessi, jossa innovaatiosta luodaan kaupallisia tuotteita tai palveluja. Innovaatiojohtaminen käsittää tuotekehityksen ja sen hallinnan, ja lisäksi se vaatii luovuutta ja jatkuvaa parantamista tukevaa osaamista. Kaupallistaminen muodostaa olennaisen osan innovaatiojohtamisessa. (Chesbrough 2003; Ganz et al. 2019.)
Maailma muuttuu jatkuvasti, ja sen myötä myös organisaatioiden ja koulutusten on muututtava. Kairisto-Mertanen (2020) korostaa innovaatiojohtamisen pedagogista lähestymistapaa, joka tukee oppimista ja kehittämistä organisaatioissa. Hänen mukaansa innovaatiojohtaminen vaatii jatkuvaa oppimista ja kykyä soveltaa uusia tietoja ja taitoja käytännössä. Tämä lähestymistapa auttaa organisaatioita pysymään kilpailukykyisinä ja innovatiivisina. Innovaatiokompetenssit auttavatkin organisaatioita sopeutumaan nopeasti muuttuviin markkinaolosuhteisiin ja asiakkaiden tarpeisiin. Kompetenssit edistävät lisäksi kulttuuria, jossa työntekijät voivat vapaasti jakaa ideoitaan ja osallistua innovatiivisiin projekteihin. (Leimu & Meltovaara 2011.)
Innovaatiokompetenssit – mitä ne ovat?
Innovaatiokompetenssit ovat taitoja ja kykyjä, jotka tukevat innovaatioiden syntymistä ja kehittämistä. Näitä kompetensseja ovat luovuus, ongelmanratkaisukyky, yhteistyötaidot ja strateginen ajattelu eli kyky toteuttaa pitkän aikavälin tavoitteita. Innovaatiokompetenssit voidaan jakaa yksilö-, yhteisö- ja verkostotason kompetensseihin. Yksilötason kompetensseihin kuuluvat itsenäinen ajattelu ja kyky tehdä päätöksiä, sinnikkyys ja tuloshakuisuus, ongelmanratkaisukyky sekä kyky arvioida omaa työtä ja oppimista objektiivisesti. (Keinänen & Kairisto-Mertanen 2019.)
Yhteisötason innovaatiokompetenssit muodostuvat tiimi- ja yhteistyötaidoista, kyvystä ottaa vastuuta, aloitteellisuudesta sekä kyvystä työskennellä monialaisissa yhteisöissä kehittäen innovatiivisia ratkaisuja. Verkostotason innovaatiokompetenssit taas muodostuvat verkostoitumistaidoista – kyvystä luoda ja ylläpitää ammatillisia suhteita sekä kyvystä toimia verkostoissa samalla hyödyntäen niitä innovaatioiden kehittämisessä. (Konst & Kairisto-Mertanen 2020.)
Innovaatiojohtaminen ja innovaatiokompetenssit ovat välttämättömiä organisaation menestykselle ja kilpailukyvylle. Ne mahdollistavat uusien ideoiden syntymisen ja toteuttamisen sekä tukevat jatkuvaa oppimista ja kehittämistä. Kairisto-Mertanen (2020) korostaa pedagogista lähestymistapaa, joka auttaa organisaatioita pysymään innovatiivisina ja kilpailukykyisinä. Innovaatiokompetensseja ja innovaatiojohtamista tulisikin sisällyttää erityisesti YAMK-opintoihin, koska kyseiset taidot luovat pohjan organisaatioiden uudistumiselle ja kaupallistamistoimenpiteille.
Kaupallistaminen – ideasta innovaatioksi
Ideoiden kaupallistaminen varmistaa, että innovaatiot saavuttavat markkinat ja tuottavat taloudellista arvoa (Kaupallistajat). Kaupallistamisessa on tärkeää ymmärtää kohdemarkkinat ja asiakkaiden tarpeet, testata ja kehittää tuotetta tai palvelua ennen markkinoille tuomista, varmistaa riittävä rahoitus kehitys- ja kaupallistamisvaiheessa ja kehittää tehokas markkinointistrategia tuotteen tai palvelun lanseeraamiseksi. Kaupallistaminen on keskeinen osa liiketoimintaa ja talouskasvua. (Sijoitusblogi, Gans et al. 2019.) Ilman kaupallistamista tuotekehitys ei tuota toivottuja uusia tuotteita (Datta et al. 2013; Cubero et al. 2021).
Innovaatiojohtaminen, innovaatiokompetenssit ja onnistunut kaupallistaminen ovat menestyvän yrityksen toiminnan peruslähtökohtia. Ilman tuoteuudistuksia tai uusia innovaatioita yrityksen on vaikea kasvaa tai säilyttää markkina-asemansa. Innovaatiokompetensseja olisikin hyvä harjoitella ja kehittää jo opiskeluaikana, koska ne auttavat opiskelijoita valmistautumaan paremmin työelämän haasteisiin. Innovaatiokompetenssien harjoittelu ylipäänsä ja erityisesti innovaatiojohtaminen YAMK-tasolla antavat opiskelijoille merkittävän edun työmarkkinoilla.
Kirjoittaja
Kristiina Brusila-Meltovaara toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä.
Lähteet
Alexas_Fotos. 2015. Soap bubble, Multicoloured, Bullet image. Pixabay. Viitattu 9.5.2025. Saatavissa https://pixabay.com/photos/soap-bubble-multicoloured-bullet-824550/
Chesbrough, H. 2003. The logic of open innovation: Managing intellectual property. California Management Review. Vol. 45 (3), 33–58. Viitattu 1.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1177/000812560304500301
Cubero, J. N., Gbadegeshin, S. A. & Consolación, C. 2021. Commercialization of disruptive innovations: Literature review and proposal for a process framework. International Journal of Innovation Studies. Vol. 5 (3), 127–144. Viitattu 1.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ijis.2021.07.001
Datta, A., Reed, R. & Jessup, L. 2013, Commercialization of Innovations: An Overarching Framework and Research Agenda. American Journal of Business. Vol. 28. Viitattu 1.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1108/AJB-08-2012-0048
Gans, J.S., Stern, S. and Wu, J. 2019. Foundations of entrepreneurial strategy. Strategic Management Journal. Vol. 40 (5), 736–756. Viitattu 1.4.2025. Saatavissa https://dx.doi.org/10.2139/ssrn.2844843
Kaupallistajat. Kaupallistaminen ja sen määritelmä. Viitattu 1.4.2025. Saatavissa https://kaupallistajat.fi/kasitteet/kaupallistaminen-ja-sen-maaritelma/
Keinänen, M. M. & Kairisto-Mertanen, L. 2019. Researching learning environments and students’ innovation competences. Education + Training. Vol. 61 (1), 17–30. Viitattu 1.4.2025. Saatavissa https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/et-03-2018-0064/full/html
Konst, T. & Kairisto-Mertanen, L. 2020. Developing innovation pedagogy approach. On the Horizon. Vol. 28 (1), 45–54. Viitattu 1.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1108/OTH-08-2019-0060
Leimu, J. & Meltovaara, K. 2011. Business Growth Possibilities through Innovation Processing. Teoksessa Lehto, A., Kairisto-Mertanen, L. & Penttilä, T. (toim.). Towards Innovation pedagogy – A new approach to teaching and learning in universities of applied sciences. Reports from Turku University of Applied Sciences 100. 57–64. Viitattu 1.4.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/852997/isbn9789522161697.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Sijoitusblogi. Kaupallistaminen: Mitä se tarkoittaa ja miten se vaikuttaa sijoittajiin? Viitattu 1.4.2025. Saatavissa https://sijoitusblogi.fi/sanasto/kaupallistaminen/
