Integroivan työmenetelmän juurruttamisen haasteet

Riihimäen kaupunki koulutti kaksikymmentä työntekijää kolmelta eri sektorilta Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmän ohjaajaksi. Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmän tärkein tavoite on lisätä vanhempien mentalisaatiokykyä, jolla tarkoitetaan kykyä pohtia omia ja muiden ajatuksia sekä tunteita ja kokemuksia eli ”pitää mieli mielessä.” Tätä mentalisaatiokykyä harjoitellaan 8–12 kerran ryhmätapaamisessa. Kyvyn harjoitteleminen syventää lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja edistää kiintymyssuhdetta. Ryhmä on tarkoitettu alle vuoden ikäisten vauvojen vanhemmille. Myös vauvat ovat mukana ryhmässä. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2015, 4–25.)   

Integratiivinen työmalli   

Esimiehillä oli visio uudesta integroivasta työtavasta. Varhaiskasvatuksen erityslastentarhanopettajista, neuvolan terveydenhoitajista sekä sosiaaliohjaajista koostuvan joukon koulutettuja työntekijöitä oli tarkoitus alkaa työskentelemään siten, että ryhmien ohjaamisesta vastaa moniammatillinen työpari. Integratiivinen työtapa tulee kahdesta käsitteestä: integraatiosta, joka tarkoittaa palveluiden yhteensovittamista yksittäisissä asiakasprosesseissa sekä palvelujärjestelmässä. Lisäksi se tulee käsitteestä monialainen yhteistyö, joka puolestaan tarkoittaa joko organisaation sisällä tai yli organisaatiorajat ylittävää yhteistä toimimista asiakkaan, hänen läheistensä ja eri ammattilaisten kanssa. (Juhila ym. 2019, 6.)  

Juurruttamisen haasteet  

Yhteisen alkuinnostuksen jälkeen alkoi ryhmien ohjaamisessa ilmetä haasteita: ryhmiin ei saatu riittävästi osallistujia, eikä työpareja aina löytynyt yli sektorirajojen. Lisäksi yhteistyön aikatauluttamisessa oli haasteita. Oli aika pysähtyä pohtimaan, mitä tarvitaan, jotta visio integroivasta työtavasta toteutuisi ja juurtuisi työkäytännöksi.   

Juurruttamiseen tarvitaan yhteisen jaetun vision lisäksi strategia, jossa mietitään, miten visiota konkreettisesti toteutetaan, selkeästi määritellyt vastuualueet ja ohjausryhmä, joka koostuu muutokseen tarvittavista avainhenkilöistä. Merkityksellistä kaikissa vaiheissa on viestintä ja tiedottaminen, jonka pitäisi olla avointa ja selkeää, ja sitä tulisi olla riittävästi. Muutokseen tähtäävään työmallin tueksi olisi hyvä perustaa oma sähköinen sivusto, jonne sisäinen viestintä ja työmenetelmään liittyvä tutkimustieto on koottuna. Toteuttajiksi tarvitaan työntekijöitä, mutta ilman johdon tukea muutos ei onnistu. Johdolta odotetaan riittäviä resursseja muutoksen toteutukseen sekä kannustavan ja sujuvasti viestivän ilmapiirin luomista sekä työntekijöiltä johdolle että johdolta työntekijöille. Lisäksi sen kuuluu huolehtia koulutuksesta ja työntekijöiden rekrytoinnista. (Kouvonen & Laajasalo 2019.)   

Kirjoittajat 

Kirsi Utriainen on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi (YAMK) lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Hän on kiinnostunut juurruttamisen teoriasta ja tekee opinnäytetyötään samasta aiheesta.   

Tuula Hyppönen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja on kiinnostunut integratiivisten toimintamallien kehittämisestä lapsi- ja perhepalveluissa.  

Lähteet   

Juhila, K. & Kostiainen, T. & Raitakari, S. & Räsänen J-M. 2019. Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskuskontekstissa – kriittisten tekijöiden tarkastelua. Oma Häme. Tampereen yliopisto. PunaMusta Oy. Tampere. [Viitattu 30.10.2020]. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/105437/978-952-03-1020-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y   

Kouvonen, P. & Laajasalo, T. 2019. Näyttöön perustuva työ lasten kasvun tukena -miten johtaa juurtumista? Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö.  [Viitattu 30.10.2020]. Saatavissa: https://kasvuntuki.fi/implementointiopas   

Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 2015. Vahvuutta vanhemmuuteen – perheryhmän ohjaajan opas. Kopio Niini Oy. Helsinki.