Maailmanlaajuisesti joka vuosi tuhannet opiskelijat hakevat hoitotyön koulutusohjelmiin, mutta kuitenkaan kaikki heistä eivät valmistu ja työllisty alalle (ten Hoeve ym. 2014). WHO (2016) on esittänyt ennusteen, että vuoteen 2023 mennessä terveydenhuollossa on maailmanlaajuisesti 18 miljoonan ammattilaisen vaje, mistä sairaanhoitajat edustavat puolta.
Suomessa sosiaali- ja terveysalan hoitajapula on herättänyt laajasti huolta yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Hallituksen 2020 julkaisemassa esityksessä sote-alan uudistusta koskien mainitaan julkisen sektorin krooninen henkilöstöpula (Tevameri 2021). Myös sairaanhoitajakoulutukseen ensisijaisesti hakeneiden määrä on laskenut vuosina 2016–2020. Vuonna 2016 ensisijaisia hakijoita oli 10322, kun vastaava luku vuonna 2023 oli 6822 (Opetushallinnon tilastopalvelu 2024). Sairaanhoitajat (2024) mukaan tavoiteajassa opintonsa aloittaneista sairaanhoitajista valmistuu 10 vuoden tarkastelujaksolla noin 80 prosenttia.
Ammatti-identiteetti rakentuu arvojen, asenteiden ja kliinisen osaamisen pohjalle
Jianin ym. (2023) mukaan sairaanhoitaja, joka kokee työnsä merkityksellisenä, ja itsensä lisäksi myös toisten hyvinvoinnin arvokkaana, sitoutuu työhönsä ja haluaa pysyä ammatissa. Tällaisella ammatti-identiteetillä tarkoitetaan sairaanhoitajan työmotivaatiota, työtyytyväisyyttä, luottamusta hallita työstä johtuvia paineita ja halua toteuttaa hoitotyötä laadukkaasti (Ziedelis 2019).
Hoitotyön koulutusohjelmissa opiskelevien näkökulmasta katsottuna ammatti-identiteetti tarkoittaa myös kokemusta tulevan uran merkityksellisyydestä ja tavoitteiden asettamista niiden saavuttamiseksi (Jian ym. 2023).
Kokemus alalle sopimattomuudesta vaikuttaa opintojen lopettamiseen
Canzanin ym. (2022) mukaan merkittävimpiä opintojen keskeyttämiseen taustalla olevia syitä on opiskelijan kokemus soveltumattomuudesta alalle. Opintonsa keskeyttäneet opiskelijat kokevat teoriaopinnot liian vaikeiksi tai kliiniset harjoittelut psyykkisesti tai fyysisesti liian kuormittaviksi. Myös kokemus siitä, että teoriaopetus ja käytännön työ eivät vastaa toisiaan, aiheuttaa pettymyksen tunteita.
Harjoitteluissa kokemus siitä, ettei saa riittävästi tukea opettajalta tai ohjaajalta, aiheuttaa opiskelijalle suurta stressiä. Opintojen lopettamisen syitä ovat myös hyvien roolimallien ja ohjauksen puute, harjoitteluyksiköt, jotka eivät tarjoa tarpeeksi oppimismahdollisuuksia, sekä yksiköt, joissa on samaan aikaan liian paljon opiskelijoita.
LAB-ammattikorkeakoulu on mukana toteuttamassa Share the Care: Attracting men to nursing education to counteract a gender-segregated labour market -hanketta, jossa tarkastellaan syitä sille, miksi opiskelijat keskeyttävät opintonsa LABissä ja Saimaan ammattioppilaitoksessa Sampossa. Tarkoituksena on luoda malli siitä, miten opinto-ohjaajat tunnistavat haasteita kohtaavat opiskelijat riittävän ajoissa, jotta opiskelijoita voidaan tukea kohti valmistumista. (LAB 2024).
Kirjoittaja
Irina Tiainen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja projektipäällikkönä Share the Care: Attracting men to nursing education to counteract a gender-segregated labour market -hankkeessa (LAB 2024).
Lähteet
Canzan, F., Saiani, L., Mezzalira, E., Allegrini, E. & Caliaro, A. 2022. Why do nursing students leave bachelor program? Findings from qualitative descriptive study. BMC Nursing. 21:71. Viitattu 7.2.2024. Saatavissa https://link.springer.com/content/pdf/10.1186/s12912-022-00851-z.pdf
Jian, H., Mei, Y., Wang, X., Zhao, Z., Lin, B-L., Wang,W. & Zhang, Z. 2023. Professional calling among nursing students: a latent profile analysis. BMC Nursing. 22 (299), 2–9. Viitattu 6.2.2024. Saatavissa https://web-p-ebscohost-com.ezproxy.saimia.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=6&sid=5b2a4802-1375-473a-a263-698ea4093e4f%40redis
LAB. 2024. Share the Care 2021‒2024: Attracting Men to nursing education to counteract a gender – segregated labour market. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.1.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/share-care-attracting-men-nursing-education-counteract-gender-segregated-labour-market
Opetushallinnon tilastopalvelu. 2024. Ammattikorkeakouluun hakeneet ja paikan vastaanottaneet 2016–2023. Viitattu 7.2.2024. Saatavissa https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Haku-%20ja%20valintatiedot%20-%20korkeakoulu%20-%20amk%20-%20analyysi.xlsb
RDNE Stock project. 2020. Sairaala, hoito, valvonta, seuranta. Pexels. Viitattu 7.2.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/sairaala-hoito-valvonta-seuranta-6129691/
Sairaanhoitajat. 2024. Tilastotietoa sairaanhoitajista. Alan opiskelijat. Viitattu 9.2.2024. Saatavissa https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaaminen/tilastoja-sairaanhoitajista-2/
ten Hoeve, Y., Castelain, S., Jansen, G. & Roodbol, P. 2014. Dreams and disappointments regarding nursing: Student nurses´ reason for attrition and retention. A qualitative study design. Nurse Education Today 54, 28‒31. Viitattu 9.2.2024. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0260691717300825?via%3Dihub
Tevameri, T. 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan. TEM toimialaraportit 2021 (2). Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 8.2.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162852
WHO. 2016. Global strategy on human resources for health. Workforce 2030. Geneva. World Organisations. Viitattu 9.2.2024. Saatavissa https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/250368/?sequence=1
Ziedelis, A. 2019. Perceived Calling and Work Engagement Among Nurses. Western Journal of Nursing Research. 41 (6), 816‒833. Viitattu 5.2.2024. Saatavissa https://journals-sagepub-com.ezproxy.saimia.fi/doi/epub/10.1177/0193945918767631
