Perhe-elämästä puhuttaessa isät ovat nousseet entistä enemmän esille (Törrönen 2015, 91). Isäksi tuleminen voi olla haasteiden, stressin ja haavoittuvuuden aikaa. Isät saatetaan nähdä enemminkin auttajina ja elättäjinä kuin tasavertaisina vanhempina. Läsnäoleva isä vaikuttaa positiivisesti lapsen kognitiiviseen, sosiaaliseen ja mielenterveydelliseen kehitykseen sekä akateemisiin taitoihin ja koulumenestykseen. (Shapiro ym. 2022, 807; Salmi 2017.) Lapsi hyötyy siitä, kun hänellä on kaksi rakastavaa vanhempaa (Salmi 2017).
Vuosikymmenten myötä isien asema on vahvistunut lainsäädännössä. Uusi isyyslaki tuli voimaan 2015 (Isyyslaki 11/2015). Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ollut poliittisella asialistalla vuosikymmeniä, ja Pohjoismaat on nähty edelläkävijöinä kannustamassa isiä välittävään ja osallistuvaan vanhemmuuteen. Huolehtiva ja osallistava isyys nähdään nykyään kulttuurisesti hyväksyttävänä normina. Suomi otti ensimmäisenä maailmassa käyttöön isyysvapaan vuonna 1978. (Eerola ym. 2019, 1.)
Isät lapsi- ja perhepalveluiden toimijoina
Kansallisten linjausten mukaan lasten oikeuksia, perheiden monimuotoisuutta, lapsi- ja perhelähtöisyyttä sekä lasten ja vanhempien voimavarojen vahvistamista tulee pitää lasten ja perheiden palvelujen kehittämisessä lähtökohtana (Joronen ym. 2018, 7). Viime aikoina on tapahtunut muutos isien roolissa aktiivisemmaksi vanhemmaksi ja lapsiperhepalveluiden toimijaksi. (Halme ym. 2014, 18, 22.) Osa isistä kokee silti tulevansa ohitetuksi palveluissa (Kotkamo 2021, 98). Tutkimukset osoittavat isien olevan äitejä tyytymättömämpiä ammattilasilta saamaansa tukeen (Kurttila 2015). Baum (2017, 419) toteaa, että vaikka isien mukaan ottamisen tärkeys tunnistetaan lastensuojelupalveluissa, voi työntekijöiden vuorovaikutus isien kanssa olla edelleen rajallista ja ennakkoasenteista.
Turvaverkko-nimisessä opinnäytetyössä (Haapio ja Seljas 2022) selvitettiin MLL:n Hollolan yhdistykselle vauvaperheiden toiveita matalan kynnyksen palveluille. Isän roolin vanhempana nähtiin vahvistuvan vauvan kasvun myötä. Arjen vastuun ja vanhemmuuden tasapuolinen jakaminen tuki merkittävästi vauva-arjessa jaksamista vertaistuen ohella. Isyyden tukeminen vaikuttaa positiivisesti lapsen kasvuun ja kehitykseen, parisuhteeseen sekä isän itsensä ja perheen hyvinvointiin (Halme ym. 2014, 22).
Työskentely isien kanssa olisi hyvä aloittaa jo raskausaikana. Isyyden tukeminen aloitetaan kohtaamisesta. Ammattilaisten tulee pohtia omia asenteitaan ja ennakkoajatuksiaan kohdatessaan isejä lapsi- ja perhepalveluissa. (Baum 2017, 419; Bäcklund & Kronlund 2022.) Useat tutkimukset osoittavat miesten saaneet kokemuksia sivuuttamisesta tai toissijaistamisesta vanhempana sosiaali- ja terveyspalveluissa (Kotkamo 2021, 98). Lasten ja perheiden palveluihin tarvitaan sukupuolisensitiivistä toimintatapaa edistämään jaetun vanhemmuuden toteutumista ja molempien sukupuolten tasa-arvoa (Halme ym. 2014, 22). Ammattilaisilla on iso rooli siinä, miten isät kohdataan ja heidän näkökulmansa otetaan huomioon (Kurttila 2015).
Kirjoittajat
Riikka Haapio ja Suvi Seljas valmistuvat sosionomeiksi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulusta lapsi- ja perhepalvelujen kehittämisen koulutuksesta.
Suvi-Maaria Tepora-Niemi on VTT ja LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Baum, N. 2017. Gender-sensitive intervention to improve work with fathers in child welfare services. Child and Family Social Work, vol.22 (1). 419–427. Viitattu 7.11.2022. Saatavissa doi:10.1111/cfs.12259
Bäcklund, M. & Kronlund, M. 2022. Vanhemmuuden vaikeat tunteet. Ensi- ja turvakotien liitto. Viitattu 7.11.2022. Saatavissa https://ensijaturvakotienliitto.fi/blogi/vanhemmuuden-vaikeat-tunteet-blogi/
Eerola, P., Lammi-Taskula, J., O´Brien, M., Hietamäki, J. & Räikkönen, E. 2019. Fathers’ Leave Take-Up in Finland: Motivations and Barriers in a Complex Nordic Leave Scheme. SAGE open, vol.9 (4). Viitattu 7.11.2022. Saatavissa DOI: 10.1177/2158244019885389
Haapio, R. & Seljas, S. Turvaverkko. Vauvaperhetyöskentelymallin kehittäminen MLL:n Hollolan yhdistykselle. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, lapsi- ja perhepalvelujen kehittäminen. Viitattu 30.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112524128
Halme, N., Vuorisalmi, M. & Perälä M-L. 2014. Tuki, osallisuus ja yhteistoiminta lasten ja perheiden palveluissa. Työntekijöiden näkökulma. Raportti 4/2014. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Isyyslaki 11/2015. Finlex. Viitattu 9.11.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150011
Joronen, K., Kanste, O., Hame, N., Perälä, M-L. & Pelkonen, M. 2018. Lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävien palvelujen integraatiota tukevat toimet eri maissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 35/2018.
Kotkamo, P. 2021. Anna isälle reilu mahdollisuus. Teoksessa Henttonen, T., Sellegren, H & Ruottinen, T. (toim.) Vauvatyö. Vauvatyötä haastavissa perhetilanteissa. Käsikirja. Ensi- ja turvakotien liitto. 98–109.
Kurttila, T. 2015. Lapsiasiavaltuutettu: Isät paremmin huomioon perhepalveluissa – isäneuvolat kuntiin. Viitattu 9.11.2022. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/lapsiasiavaltuutettu-isat-paremmin-huomioon-perhepalveluissa-isaneuvolat-kuntiin?publisherId=17712812&releaseId=36295079
Salmi, A. 2017. Muistakaa isät. Viitattu 7.11.2022. Saatavissa https://vaestoliitonblogi.com/2017/11/10/muistakaa-isat/
Shapiro, A., Gottman, J. & Fink, B. 2022. Father´s Involvement When Bringing Baby Home: Efficacy Testing of a Couple-Focused Transition to Parenthood Intervention for Promoting Father Involvement. Sage Journals Premier. Psychological Reports, vol. 123 (3). 802–824. Viitattu 7.11.2022. Saatavissa DOI: 10.1177/0033294119829436
Skalekar1992. 2018. Ihmiset, mies, aikuinen, käsi. Pixabay. Viitattu 9.11.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/ihmiset-mies-aikuinen-k%c3%a4det-lapsi-3120717/
Törrönen, H. 2015. Vauvan kanssa vanhemmiksi. Selviytymisen ja ilon kirja. Helsinki: Kirjapaja.
