Itsensä johtamisesta on tullut tärkeä teema alati muuttuvassa työelämässä. Mukautumiskyky edellyttää joustavuutta, nopeaa reagointia ja kykyä uudistua jatkuvasti. (Sydänmaanlakka 2017, 15–16.) Yksilön ammatillinen kehittyminen on jatkuva prosessi, joka ei rajoitu pelkästään työssä opittujen teknisten taitojen hallintaan. Se sisältää myös itsensä johtamisen taitoja, kuten oman toiminnan suunnittelua, seurantaa ja muuttamista. Itsensä johtamisen päämääränä on, että yksilö kykenee asettamaan työllensä tavoitteita, priorisoimaan työtehtäviä ja tunnistamaan työssään edistymistä. Oman toiminnan tietoinen arviointi mahdollistaa omien vahvuuksien, kehittymistarpeiden ja epävarmuuksien sietämisen parempaa hyödyntämisen. (Työturvallisuuskeskus 2022.)
Työuralla menestyminen edellyttää myös työssä vaadittavien taitojen omaksumista. Suorittamisen paine voi pahimmillaan aikaansaada ongelmia irrottautua työstä, hyväksyä omia epäonnistumisia ja vähentää inhimillisyyden tunnetta itseään kohtaan. Oman hyvinvoinnin tunnistaminen ja tukeminen ovat ammatillisen kehittymisen kivijalka. (Työturvallisuuskeskus 2022.)
Itsensä johtaminen yksilön työarjessa
Itsensä johtamisessa on tärkeää ohjata omia tunteitaan ja ajatuksiaan sekä huolehtia omasta palautumisestaan (Työturvallisuuskeskus 2022). Itsensä johtaminen voi näkyä työpäivän aikana eri tavoilla. Ytimessä ovat yksilön taidot aikatauluttaa työnsä realistisesti, tunnistaa omat voimavaransa ja pitää tarvittavia tauot. Myös kyky sanoa ei liian kuormittaville tehtäville tai pyytää apua ajoissa ovat olennainen osa itsensä johtamisen taitoja. Vaikka itsensä johtaminen on pääsääntöisesti yksilön vastuulla, organisaatiolla on tärkeä rooli sen mahdollistamisessa. Esihenkilön ja työntekijän olisikin hyvä keskustella työn tavoitteista, jotta myös esihenkilön on mahdollista havaita, ovatko työntekijän tavoitteet realistisia ja mahdollisia. (Savaspuro 2019, 162.)
Osaamismatriisi organisaation ja yksilön kehittämisen välineenä
Yksilöllistä osaamista ja osaamisen kehittymistarpeita voidaan kartoittaa osaamismatriisin avulla. Osaamismatriisi palvelee organisaation kokonaisvaltaisten tavoitteiden arviointityökaluna. Tavoitteena on tunnistaa yksilön vahvuudet ja kehittymistarpeet. (Xoompoint 2024.) Vaikka organisaatio laatiikin osaamismatriisin, se käydään läpi työntekijän ja esihenkilön välillä, jotta osaamisen ja kehittymisen tason näkökulma olisi mahdollisimman yhtenäinen. Osaamiskartoitus voi edistää myös yksilöllistä ammatillista itsetuntemusta. Tavoitteellista työskentelyä on mahdollista tukea organisaation määrittelemien tavoitteiden lisäksi henkilökohtaisilla tavoitteilla. (Savaspuro 2019, 49.)
Osaamismatriisiin voidaan eritellä pehmeät ja kovat taidot erikseen arvioitavaksi, jotta yksilön ammatillisesta tasosta saadaan kokonaisvaltainen kuva. Pehmeiden taitojen, kuten ajanhallinnan, palautumisen ja paineensietokyvyn sisällyttäminen matriisiin tekee näkyväksi yksilön kyvykkyydet itsensä johtamiseen.
Kuva 2 on esimerkki osaamismatriisista, jota on käytetty pohjana yksilön taitojen arvioinnille B2B-myyntityössä. Se toimii työkaluna sekä kovien että pehmeiden taitojen arviointiin ja sitä hyödynnettiin Järvisen (2025) opinnäytetyössä. Arviointikohteet valikoituivat ennalta määriteltyjen pätevyyksien pohjalta. Koska myyntityö haastaa yksilöä erityisesti henkisellä tasolla, on tärkeää analysoida työssä suoriutumista kokonaisvaltaisesti. Tämän vuoksi matriisiin sisällytettiin sekä myyntiprosessin vaiheet että itsensä johtamiseen liittyviä taitoja. Osaamista arvioidaan matriisissa pätevyyksillä (1–4). Työkalun avulla on mahdollista saada kattava kuva yksilön taidoista, mikä tukee sekä myyntityössä kehittymistä että hyvinvointia.
![[Alt-teksti: osaamismatriisin osa-alueita ovat pätevyys, itsensä johtaminen ja myyntityö, jotka jakautuvat edelleen eri osa-alueisiin.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/06/255_2025_Itsensa-johtamisen-taitojen-merkitys_2-1024x647.jpg)
Järvinen (2025) havainnoi ammatillista kehittymistään teknisen B2B-myyntityön ja itsensä johtamisen kautta. Osaamismatriisia hyödynnettiin lähtötilanteen arvioinnissa. Havaintojakson päätteeksi omaa kehitystä verrattiin suhteessa lähtötilanteeseen. Analyysi osoitti, että omien työskentelytapojen havainnoiminen ja reflektoiminen lisäävät itsetuntemusta ja edesauttavat omien kehittymistarpeiden tunnistamista. Pelkät työssä opitut taidot ja organisaation tuki eivät siis riitä menestymiseen – ammatillisessa kehittymisessä on myös tärkeää tulla tietoiseksi itsestään, jotta hyvinvointi ja työssä menestyminen voivat kulkea rinnakkain.
Kirjoittajat
Krista Järvinen opiskelee liiketaloutta LAB-ammattikorkeakoulussa ja valmistuu kesällä 2025 tradenomiksi.
Taina Orpana työskentelee LAB-ammattikorkeassa lehtorina ja on kiinnostunut osaamisen kehittämisestä.
Lähteet
geralt. 2022. Altmann, G. Liiketoimintaa, menestys, portaat. Pixabay. Viitattu 3.6.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/liiketoimintaa-menestys-portaat-7686263/
Järvinen, K. 2025. Itsensä johtaminen B2B-myyntityössä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817296
Savaspuro, M. 2019. Itseohjautuvuus tuli työpaikoille, mutta kukaan ei kertonut miten sellainen ollaan. Helsinki: Alma Talent.
Sydänmaanlakka, P. 2017. Älykäs itsensä johtaminen. 4. painos. Helsinki: Alma Talent.
Työturvallisuuskeskus. 2022. Kaikki tarvitsevat itsensä johtamisen taitoja. Viitattu 27.5.2025. Saatavissa https://ttk.fi/wp-content/uploads/2022/04/Turvatuokio-Kaikki-tarvitsevat-itsensa-johtamisen-taitoja.pdf
Xoompoint. 2024. Osaamismatriisi – työntekijän osaamisen kehittämisellä kohti yrityksen tavoitteita. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://xoompoint.com/osaamismatriisi
