Monien järjestöjen toimintaympäristö muuttui vuoden vaihteessa, kun sotiemme jälkeen suurin hallintouudistus astui voimaan ja Suomeen muodostui 21 uutta hyvinvointialuetta (STM 2023). Sosiaali- ja terveysalan järjestöissä on herättänyt huolta osittain epäselvä rahoitus useilla hyvinvointialueilla sekä yleinen keskustelu kansalaisjärjestöjen autonomiasta ja kansalaisyhteiskunnan roolista (SOSTE 2021).
Järjestöt ovat osanneet muuttaa vuosien aikana toimintatapojaan toiminnan ja tarpeiden näkökulmasta käsin. Järjestöjä kuvaillaankin usein ”ketteriksi toimijoiksi”. (SOSTE 2021.) Järjestöissä vastataan nopeasti toimintaympäristöstä nouseviin muutoksiin, mutta osataanko myös perustella toimintaa kansalaisyhteiskunnan tai hyvinvoinnin näkökulmasta? Toimintaympäristön muutokset haastavat järjestöjä arviomaan toimintaansa. Tämän vuoksi olisi tärkeää suorittaa itsearviointia siitä, millaista kansalaisyhteiskunnan tulevaisuutta järjestöt ovat rakentamassa. (Laitinen 2018, 111.) Järjestöjen olisi myös hyvä osata perustella järjestömäisen toiminnan lisäarvoa suhteessa yritysmäiseen tuotantotapaan tai kunnan tuottamiin palveluihin (Möttönen 2005, 26).
Onalin (2023) opinnäytetyössä tarkasteltiin Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvataloilla toteutuvaa ammatti- ja vapaehtoistyöntekijöiden yhteistyötä kriisimajoituksessa sekä sen merkitystä osana kansalaisyhteiskuntaa. Lisäksi arvioitiin järjestötoiminnan erityisluonnetta suhteessa yritysmäiseen tuotantotapaan ja kunnan tuottamiin palveluihin. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin fokusryhmähaastattelua. Fokusryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 21 ammatti- ja vapaaehtoistyöntekijää Nuorten turvataloilta.
Työpari on enemmän kuin osiensa summa
Lähtökohtaisesti työpaikoilla tunnistetaan hyvin vapaaehtoistyöntekijät voimavaraksi ja koetaan, että vapaaehtoistyöntekijät elävöittävät koko työyhteisön arkea sekä tuovat uusia näkökulmia (Willberg 2015, 10). Tästä huolimatta vapaaehtoistyöntekijöiden mukana tuomaa potentiaalia ei täysin osata hyödyntää.
Auttamisen näkökulmasta tarkasteltuna vapaaehtoistyöntekijät tuovat nuorten kohtaamiseen moniäänisyyttä ja laaja-alaista osaamista. Auttamisessa korostuu vapaaehtoistyöntekijöiden esimerkki turvallisista aikuisista, jotka haluavat auttaa nuoria ilman palkkiota. Tämä voi olla merkittävä tekijä avun vastaanottamisessa. Vapaaehtoiset tarjoavat nuorille näkökulman siitä, että jokainen apua hakeva nuori voi olla tulevaisuudessa toimija. Näin asiakas ei määrity pelkästään tukea tarvitsevana, vaan myös mahdollisena tulevaisuuden auttajana. Vapaaehtoistyöntekijöiden esimerkki asioihin vaikuttamisesta tekemisen kautta voi tarjota nuorille myös toimintamallin. Parhaassa tapauksessa tämä heijastuu aktiivisuuden lisääntymiseen ja voi johtaa nuorten aktivoitumiseen oman toimijuuden kautta parantamaan maailmaa. (Onali 2023.)
Kirjoittajat
Isto Onali valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -koulutusohjelmasta tutkintonimikkeellä sosionomi (ylempi AMK). Hän työskentelee psykoterapeuttina, työnohjaajana sekä SPR:n Nuorten turvatalon johtajana.
Minna-Maria Behm (TtT) työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
geralt. 2022. Altmann, G. Monimuotoisuutta, ihmiset, päät, ihmisiä, ryhmä. Pixabay. Viitattu 1.2.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/monimuotoisuutta-ihmiset-p%c3%a4%c3%a4t-5582454/
Laitinen, H. 2018. Nuorten, valtion vai markkinoiden asialla? Nuorisojärjestöjen hybridit toimintalogiikat. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, sosiologian ala. Viitattu 1.2.2023. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60002
Möttönen, S. & Niemelä, J. 2005. Kunta ja kolmas sektori. Yhteistyön uudet muodot. Jyväskylä: PS-kustannus.
Onali, I. 2023. Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalojen ammatti- ja vapaaehtoistyöntekijöiden yhteistyö kriisimajoituksessa ja sen merkitys osana kansalaisyhteiskuntaa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Viitattu 1.2.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301281735
SOSTE. 2021. Uusi kansalaistoiminta murtaa nykyisiä järjestötoiminnan rakenteita ja johtamistapaa. Teoksessa SOSTE – Yhdessä tehty hyvä elämä kaikille. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Viitattu 1.2.2023. Saatavissa https://www.soste.fi/yhdessa-tehty-hyva-elama-kaikille/uusi-kansalaistoiminta-murtaa-nykyisia-jarjestotoiminnan-rakenteita-ja-johtamistapaa/
STM. 2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 1.2.2023. Saatavissa https://soteuudistus.fi/jarjestot
Willberg, E. 2015. Vapaaehtoistoiminnasta iloa monille. Hyvinvointia tukevan vapaaehtoistyön vastuut ja käytännöt. Sitran selvityksiä 93. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Viitattu 1.2.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2017/02/Selvityksia93-2.pdf
