Jatkuvan parantamisen taulu Motiivi Hyvinvointipalveluihin

Motiivi Hyvinvointipalvelut tarjoavat erilaisia hyvinvointipalveluita LAB-ammattikorkeakoulussa. Motiivissa opiskelijat työskentelevät fysioterapeutin ja liikunnanohjaajan ohjauksessa. Opiskelijat vaihtuvat useasti lukuvuoden aikana ammatillisten harjoittelujaksojen mukaisesti. Tämän takia työelämätilanteista syntyvien kehitysideoiden saaminen ylös ja näkyville koettiin tarpeelliseksi. Jatkuvan parantamisen taulu LEAN-ajattelua hyödyntäen otettiin käyttöön helpottamaan kehittämistyötä Motiivissa.

Mikä ihmeen LEAN?

LEAN on ihmiskeskeinen oppimisjärjestelmä, jonka tavoitteena on tarjota mielekäs tapa tehdä työtä ja ratkaista ongelmia säästäen samalla aikaa, pääomaa ja resursseja (Korte ym. 2020). Se on visuaalinen järjestelmä, jossa työskentelyn apuvälineet ovat rakennettu työtilaan. Tärkein periaate on, että ideat tulevat työntekijöiltä, ja parannusta tapahtuu jatkuvasti. (Ojo ym. 2022.)

LEAN-ajattelun yksi kulmakivistä on jatkuva parantaminen. Tavoitteena on, että kehittämismahdollisuuksia, eli ongelmia ja ideoita, saadaan esille mahdollisimman paljon, mikä edellyttää työyhteisön avoimuutta ja jokaisen osaamisen ja ideoiden kunnioitusta. Ongelmat nähdään mahdollisuutena kehittää laatua, tehokkuutta tai potilas- ja työturvallisuutta. Ongelmia ratkaistaan hyödyntäen jotain systemaattisen ongelmanratkaisun tekniikkaa, kuten PDCA-sykliä. (Korte ym. 2020.) PDCA tarkoittaa Plan-Do-Check-Act eli Suunnittele-Tee-Tarkista-Toimi.

Terveydenhuollossa LEAN-ajattelu on parantanut esimerkiksi aikataulutusta ja tuottavuutta sekä parempaa ydintoimenpiteiden ja käytäntöjen noudattamista. Se on myös vähentänyt tilan, varaston ja henkilöstön tarvetta sekä sairaalainfektioita. (Harolds 2023.) Myös Suomen terveydenhuollossa LEAN-ajattelu on osoittautunut hyödylliseksi (Ruohomäki ym. 2017).

LEAN-ajattelun sisällyttäminen Motiivin toimintaan

LEAN-ajattelun sisällyttäminen Motiiviin lähti havainnosta, että monet kehitysideat jäävät vain puheeksi tai unohtuvat. Sopivaksi työkaluksi kehitysideoille valittiin jatkuvan parantamisen taulu, jota myös esimerkiksi Armilan kuntoutuskeskus Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (Ekhva) hyödyntää. Taulun pohjalla toimii PDCA-sykli. Suunnitteluvaiheessa määritellään ongelma ja sille tavoite. Tekovaiheessa testataan parannustoimenpidettä ja tarkastusvaiheessa arvioidaan ja mahdollisesti parannellaan toimenpidettä. Syklin viimeisessä toimintavaiheessa otetaan testattu toimenpide käyttöön tai palataan suunnitteluvaiheeseen (Korte ym. 2020).

Kävimme taulun suunnitteluvaiheessa tutustumassa Armilan kuntoutuskeskuksen versioon taulusta. Tämän jälkeen keskustelimme muiden opiskelijoiden kanssa, miten soveltaa tätä juuri Motiiviin sopivaksi. Tärkeinä pidettyinä asioina taulun kehittämisessä olivat sen helppous ja matala kynnys tuoda ideoita esille. Kehitysideat voivat olla pieniä tai isoja, mutta tavoite on, että ideoita tulee paljon ja ne voidaan matalalla kynnyksellä kirjata ylös. Näin kehitys on jatkuvaa, ja pienistä ideoista yhdessä pohdinnan jälkeen voi tulla hyvinkin merkittäviä.

Mitä saatiin aikaiseksi?

Fysioterapeuttiopiskelijan ammatilliseen harjoittelujaksoon sisältyneen kehittämistyön tuloksena syntyi konkreettinen taulu, johon tulevat kehitysideat laitetaan ylös. Tämän lisäksi syntyi ohjeistus taulun käyttöön sekä idealomake Motiivin tarpeita vastaten. Taulussa on neljä saraketta, jotka kuvaavat kehittämisprosessin vaiheita. Ideoita voi laittaa taululle kuka vain lomakkeen täyttämällä. Tämän jälkeen ideoita käsitellään ja parannellaan yhteisissä palavereissa ja sovitaan työstämisen tavoista sekä vastuista.

Lähteet

Harolds, JA. 2023. Quality and Safety in Healthcare, Part XCI: Lean Thinking in Healthcare. Clin Nucl Med. 2023 Aug 1;48(8):e410-e412. Viitattu 29.7.2024. Saatavissa DOI: 10.1097/RLU.0000000000003919.

Korte, H.. Jokela, R.. Korhonen, E. & Perttunen, J. 2020. LEAN sosiaali- ja terveydenhuollossa.  HUS Helsingin yliopistollinen sairaala. 2. painos. Viitattu 29.7.2024. Saatavissa https://www.hus.fi/sites/default/files/2021-11/lean-sosiaali-ja-terveydenhuollossa-taskukirja.pdf

Ojo, B., Feldman, R. & Rampersad, S. Lean methodology in quality improvement. Paediatr Anaesth. 2022 Nov;32(11):1209–1215. Viitattu 30.7.2024. Saatavissa DOI: 10.1111/pan.14439

Ruohomäki, V., Reijula, E. & Reijula, J. 2017. Evaluating Lean Thinking and Facility Design in Two University Hospitals. Universal Journal of Public Health 5(4): 190–195, 2017. Viitattu 5.8.2024. Saatavissa DOI: 10.13189/ujph.2017.050409