Keilailu lajina sopii kaiken ikäisille aina eläkkeellä olevista vasta kävelemään oppineisiin (Suomen keilailuliitto n.d.). Laajan ikäjakauman vuoksi voidaankin sanoa, että tyylejä on lähes yhtä monta kuin keilaajia. Keilailutekniikat jaetaan kahteen ryhmään: yhden ja kahden käden tekniikkaan. Kahden käden tekniikka alkoi yleistymään 2000- luvun alussa, kun Yhdysvalloissa ammattilaiskiertue PBA:ssa aloitti samaan aikaan kaksi kyseisellä tyylillä keilaavaa keilaajaa. (FloBowling 2022).
Kahdella kädellä keilaavat saavat omaan heittoonsa huomattavasti enemmän vauhtia ja pyörintää, mikä lisää keilaajan kaatoprosenttia. Kahden käden tekniikan haittapuolena onkin, että se kuormittaa kehoa enemmän, koska kehoon kohdistuvat voimat ovat suurempia. Nykypäivänä suurin osa nuorista ja junioreista aloittaa keilaamaan kahden käden tekniikalla ja tekniikan yleisyydestä nykypäivänä kertoo vuoden 2024 junioreiden EM- kilpailut, joissa pojista noin 80 % keilasi kahden käden tekniikalla. Tyttöjen parissa tekniikka ei ole vielä yleistynyt samalla tavalla kuin poikien parissa, minkä arvellaan johtuvan miesten ja naisten luontaisista fyysisistä eroista. (Ahokas 2024.)
Kahden käden keilailutekniikka
Keilailu on hyvin toispuoleinen urheilulaji ja suoritus ei muutu kilpailun tai harjoituksen aikana. (Zabierek 2023). Harjoitukset ja kilpailut voivat olla myös kestoltaan todella pitkiä, minkä on todettu olevan yksi merkittävä riskitekijä rasitusvammojen syntyyn. (Leppänen 2015).
Yhteistä yhden ja kahden käden tekniikassa on askelten määrä sekä pallon heilautus samalla puolella vartaloa. Yhdellä kädellä palloa heilautetaan rennosti painovoimaa hyväksi käyttäen laajalla liikeradalla, kun taas kahdella kädellä heitettäessä pallon heilautuksen liikerata on pienempi, jolloin voimaa pitää käyttää enemmän. (Kantola 2024.) Kahden käden tekniikalle tyypillisiä piirteitä ovat suuret vartalon kulmat, nopeatempoinen rytmi ja pallon heittäminen käyttäen vain nimetöntä ja keskisormea, kun taas yhdellä kädellä käytetään myös peukaloa. (USBC n.d.)
Nykyisin keilailuvalmentajat pyrkivät vähentämään kahdella kädellä keilaavien vartalonkulmia, jotta keilaaminen kahden käden tekniikalla olisi taloudellisempaa. Monet valmentajat ovatkin puhuneet kahden käden keilailun yleistyttyä, että tekniikkaa voi käyttää maksimissaan 35–40-vuotiaaksi, jolloin keilaajan keho ei enää kestä kuormitusta. (Ahokas 2024.)
Keilailun aiheuttamat rasitusvammat
Zabierek ym. (2023) saivat tutkimuksessaan selville, että keilaajien yleisimpiä rasitusvammoja ovat alaselän, polven ja ranteen alueen vammat. Kärkkäisen ja Saarelan (2025) opinnäytetyössä tehdyssä kyselyssä selvitettiin suomalaisten kahdella kädellä keilaavien yleisimpiä rasitusvammoja. Kyselyssä kolme yleisintä rasitusvammaa olivat alaselän, polven ja ranteen sekä sormien rasitusvammat. Kyselyn tuloksista on myös hyvä nostaa esiin, että selän ja polven vammat kohdistuivat vastakkaiseen puoleen, kun miltä keilaaja heittää, ja sormien ja ranteen vammat heittävään käteen.
Yksi esimerkki keilaajien tyypillisestä rasitusvammasta ovat polvivammat, jotka johtuvat usein suorituksen lopussa tapahtuvasta liukuaskeleesta, jossa polvi on yleensä noin 50- 90 asteen kulmassa riippuen keilaajasta. Keilaajan polveen kohdistuu runsaasti kuormitusta jalan liukumisen pysähtyessä heiton lopussa ja koko painon ollessa jalan päällä. Tämän seurauksena polvessa esiintyy usein patellofemoraalista kipua, mikä kattaa laajasti erityyppisiä kiputiloja aina nivelen oireilusta pehmytkudoksen ongelmiin. Keilaajilla tulee harjoitusten ja kilpailujen aikana paljon samankaltaista toistuvaa kuormitusta polveen, jolloin rasitusvammojen riski on suuri ilman oikeanlaista harjoittelua. (Hung 2012; Leppänen 2023; Jalkaspesialisti 2025.)
Keilailussa on vasta nyt alettu panostamaan enemmän lajin ulkopuoliseen harjoitteluun, mikä on tärkeä askel lajille kohti urheilullisempaa suuntaa. Erilaisten rasitusvammojen selvittäminen ja riskien vähentäminen on tärkeässä osassa tätä matkaa, millä halutaan varmistaa kaikenikäisten harrastajien pysyvyys lajin parissa ilman vammakierrettä.
Kirjoittajat
Nico Kärkkäinen on valmistuva fysioterapeuttiopiskelija LAB- ammattikorkeakoulussa.
Heli Lahtio toimii fysioterapian lehtorina LAB -ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Ahokas, J. 2024. Suomen keilailumaajoukkueen päävalmentaja. Suomen Keilailuliitto. Suullinen tiedonanto 17.12.2024.
FloBowling. 2022. Two Hands On The Future – Bowling Documentary About Jason Belmonte And Osku Palermaa. YouTube-video. Viitattu 12.8.2025. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=tXN9MqLQPDU
Hung, C. Hsieh, L. & Wu, H. Development of a simple force prediction model and consistency assessment of knee movements in ten-pin bowling. 2012. Maejo International Journal of Science and Technology. Viitattu 17.9.2025. Saatavissa https://mijst.mju.ac.th/vol6/297-314.pdf
Jalkaspesialisti. Patellofemoraalinen kipu – kipua polvilumpion alueella. 2025. Jalkaspesialisti.fi. Viitattu 17.9.2025. Saatavissa https://www.jalkaspesialisti.fi/jalkaongelmat/patellofemoraalinen-kipu-kipua-polvilumpion-alueella/
Kantola, P. 2024. Suomen naisten keilailumaajoukkueen valmentaja. Suomen Keilailuliitto. Suullinen tiedonanto 17.12.2024.
Kärkkäinen, N. & Saarela, B. 2025. Kahden käden keilailutekniikan rasitusvammariskin vähentäminen. Opinnäytetyö (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.8.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214453
Leppänen, M., Pasanen, K., Kujala, U. & Parkkari, J., 2015. Overuse injuries in youth bas ketball and floorball. Open Access Journal of Sports Medicine 12.8.2025. Saatavissa https://www.dovepress.com/article/download/21865
Leppänen, M. & Pasanen, K. 2023. Polvi. Viitattu 17.9.2025 Saatavissa https://terveurhei lija.fi/urheiluvammojen-ennaltaehkaisy/polvi-polvivammat/
Suomen Keilailuliitto. n.d. Keilailu harrastuksena. Viitattu 12.8.2025. Saatavissa https://www.keilailu.fi/harrastajalle/miten-aloittaa-keilailu/
USBC c. n.d. Bowling Styles. Viitattu 12.8.2025. Saatavissa https://bowl.com/welcome/bowling styles
Zabierek, B. Wilson, W. & DiLiberto, F. 2023. Musculoskeletal Injuries in Elite Collegiate Tenpin Bowling Athletes. Journal of Sport Rehabilitation. Viitattu 12.8.2025. Saatavissa rajoitetusti https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36460005/
