Kaikki keinot käyttöön ikääntyneiden liikkumisen edistämiseksi

Joka suunnalla viestitään ikäihmisten liikunnan ja liikkumisen keskeisestä merkityksestä heidän terveytensä, hyvinvointinsa, toimintakykynsä sekä yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn kannalta. UKK-instituutin suomalaisten ikäihmisten liikuntaa ja liikkumista kartoittavaan tutkimuskyselyyn vastanneista yli 70-vuotiaista kuitenkin vain 16 % arvioi liikkuvansa ikäihmisten liikkumisen suositusten mukaisesti (Husu ym. 2022, 59, 64). 

Ikääntyneiden liikkumista ja fyysistä aktiivisuutta estäviä ja edistäviä tekijöitä on selvitetty lukuisissa eri tutkimuksissa (Olanrewaju ym. 2016, 12; Wang ym. 2021, 613; Husu ym. 2022, 67). Hyödynnetäänkö tätä tutkimusdataa kuitenkaan tarpeeksi tehokkaasti vai jäävätkö tiedot vain selvityksen tasolle? Entä onko meillä aikaa ja halua kuunnella tarpeeksi herkällä korvalla ikäihmistä itseään tukeaksemme häntä löytämään juuri hänelle sopivat sekä hänen arkeensa ja elinympäristöönsä luonnollisesti asettuvat fyysisen aktiivisuuden muodot?

Liikkumisen edistäminen kannattaa

Liikunnalla ja fyysisellä aktiivisuudella on lukuisia erilaisia positiivisia vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn (Heikkinen 2019, 191–195; Coelho-Junior ym. 2020, 11; Ericson ym. 2018, 377). Suurimmat hyödyt saa liikkumalla mahdollisimman monipuolisesti. Ikäihmisillä ei aina kuitenkaan itsellään ole riittävästi tietoa monipuolisen liikunnan merkityksestä ja suurin osa heistä esimerkiksi kuvittelee, että pelkkä fyysisesti aktiivisena pysyminen ilman varsinaista lihaksistoa kuormittavaa harjoittelua riittää ylläpitämään toimintakykyä (Van Roie ym. 2015, 9).

Ikääntyneiden liikunnalliseen elämäntapaan kannustaminen on yhteiskunnallisestikin kannattavaa, sillä sen yleistymisen myötä voitaisiin vuosittaisia koti- ja laitoshoidon kustannuksia vähentää arvion mukaan noin 150 miljoonalla eurolla (Sievänen 2018, 21). Yhteiskunta luo perustan sille, millaisia käytännön mahdollisuuksia yksilöllä on terveytensä edistämiseksi esimerkiksi liikkumisen keinoin (Moilanen & Kangasniemi 2019).

Ikäihmisille suunnattujen liikuntapalvelujen kehittäminen

YAMK-opinnäytetyössä laadittiin asiakaslähtöiset kehittämisehdotukset Helsingin kaupungin ikäihmisille suunnattuun kuntosalitoimintaan asiakaskokemusten pohjalta (Kivistö 2024). Mahdollisuus osallistua nimenomaan seniori-ikäisille suunnattuun maksuttomaan kuntosalitoimintaan madalsi monen omatoimisesti harjoittelevan ikäihmisen kynnystä osallistua kuntosaliharjoitteluun.

Geriatrista erityisosaamista omaavien liikunta- ja kuntoutusalan ammattilaisten merkitys harjoittelun tukena sekä kuntosalitoiminnan vetovoimaisuutta lisäävänä tekijänä nousi opinnäytetyön tuloksissa selkeästi esille. Kuntosalin laiteopastuksen yksilöllisyys, perusteellisuus sekä kiireettömyyden tunne lisäsivät asiakkaiden harjoittelun jatkamisen todennäköisyyttä edistäviä positiivisia asiakaskokemuksia sekä kuntosaliharjoitteluun liittyvää minäpystyvyyttä.

Lähteet

Coelho-Junior, H.J., Goncalves, I.de O., Sampaio, R.A.C., Sampaio, P.Y.S., Cadore, E.L., Calvani, R., Picca, A., Izquierdo, M., Marzetti, E. & Uchida, M.C. 2020. Effects of Combined Resistance and Power Training on Cognitive Function in Older Women: A Randomized Controlled Trial. International Journal of Environmental Research and Public Health 17, 1-15. Viitattu 26.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph17103435

Ericson, H., Skoog, T., Johansson, M. & Wåhlin-Larsson, B. 2018. Resistance training is linked to heightened positive motivational state and lower negative affect among healthy women aged 65-70. Journal of Women & Aging vol. 30 (5), 366–381. Viitattu 26.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/08952841.2017.1301720

Heikkinen, E. 2019. Keski-ikäisten ja iäkkäiden liikunta. Teoksessa Vuori, I., Taimela, S. & Kujala, U. (toim.) Liikuntalääketiede. 3.–10.painos.  Helsinki: Duodecim, 184–201.

Husu, P., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H. & Vasankari, T. 2022. Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022: 33. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022 (valtioneuvosto.fi)

Kivistö, O. 2024. Helsingin kaupungin palvelukeskusten toimintakykyä tukevan kuntosalitoiminnan asiakaslähtöinen kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa  https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024093025861

Moilanen, T. & Kangasniemi, M. 2019. Terveysvalinnat ja etiikka – tarkastelussa asiakkaan ja potilaan vastuut ja velvollisuudet. Teoksessa Pietilä, A-M & Terkamo-Moisio, A. (toim.) Näkökulmia terveyteen ja sen edistämiseen. Publications of the University of Eastern Finland 26. Itä-Suomen yliopisto, 123–131.

Olanrewaju, O., Kelly, S., Cowan, A., Brayne, C. & Lafortune, L. 2016. Physical Activity in Community Dwelling Older People: A Systematic Review of Reviews of Interventions and Context. PLoS ONE 11 (12), 1–19.  Viitattu 26.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1371/journal.pone.0168614

Sievänen, H. 2018. Vanhuspalveluiden sekä ikääntyneiden koti – ja laitoshoidon kustannukset. Teoksessa Vasankari T. & Kolu, P. (toim.) Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset vaikutukset. Valtioneuvoston selvitys – ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018, 21–22. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160724/31-2018-Liikkumattomuuden%20lasku%20kasvaa.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Van Roie, E., Bautmans, I., Coudyzer, W., Boen, F. & Delecluse, C. 2015. Low – and High-Resistance Exercise: Long-Term Adherence and Motivation among Older Adults. Gerontology 61 (6), 1–10. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1159/000381473

Wang, Y-F., Lee, Y-H., Chang, C-Y & Yang, F-Y. 2021. Continued Exercise among the Elderly and the Relevant Support Strategies: A Qualitative Study in Taiwan. Journal of social service research vol.47 (5), 605–615. Viitattu 26.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/01488376.2020.1861166