Kiinteistön käyttöoikeuden luovutus on lähtökohtaisesti arvonlisäverotonta toimintaa. Kuitenkin tietyissä tapauksissa veroa on suoritettava. Asia ei ole aivan yksinkertainen, eikä verovelvollisen ole välttämättä helppo tulkita, millaisissa tilanteissa veroa pitää maksaa ja milloin verovelvolliseksi hakeutuminen on vapaaehtoista.
Arvonlisäverotonta toimintaa on esimerkiksi kiinteistön vuokraaminen. Kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksen yhteydessä tapahtuvasta sähkön, lämmön tai muun vastaavan hyödykkeen luovutuksesta ei makseta arvonlisäveroa. (Arvonlisäverolaki 1501/1993, 27 §.)
Jos kyse kuitenkin on esimerkiksi maa-ainesten otosta, metsähakkuusta, majoitustoiminnasta tai muusta arvonlisäverolain 29§:n mukaisesta toiminnasta, arvonlisäveroa on suoritettava. Kun kyse on muusta käyttöoikeuden luovutuksesta, ja kiinteistöä tai sen osaa käytetään jatkuvasti arvonlisäverollisessa toiminnassa, verovelvolliseksi hakeutuminen on vapaaehtoista.
Sääntelyä monelta tasolta
Arvonlisäverolaki (1993) säätelee asiaa laajasti, mutta vain muutamilla pykälillä, ja lisäksi aiheeseen liittyy EU-tasoista sääntelyä. Merkittävässä osassa on Euroopan unionin neuvoston arvonlisäverodirektiivi 2006/122/EY sekä kiinteistön määritelmä neuvoston täytäntöönpanoasetuksen N:o 282/2011 13. b artiklassa. Kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksessa jokainen tapaus on ainutlaatuinen ja vaatii syvällisempää tutkintaa, jotta lain soveltaminen käytännössä on mahdollista.
Kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta on mahdollista hakea ennakkoratkaisua keskusverolautakunnalta. Valtioneuvoston nimeämän keskusverolautakunnan tehtävänä on antaa ennakkoratkaisuja tulo- ja arvonlisäverotuksellisiin asioihin silloin, kun asia on periaatteellisesti merkittävä tai tärkeä verotuskäytännön yhtenäistämisen kannalta. (Verohallinto 2017.)
Ennakkoratkaisut osana ohjeistuksia
Vuoden 2000 jälkeen keskusverolautakunta on antanut useita ennakkoratkaisuja kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksista. Niissä toistuvat hakijan epätietoisuus siitä, täyttääkö toiminta verovelvolliseksi hakeutumisen edellytykset tai onko ylipäätään kyse sellaisesta kohteesta, joka katsotaan kiinteistöksi.
Verohallinto on antanut ohjeistuksia kiinteistön käyttöoikeuden luovutusta säätelevän lainsäädännön tulkintaa helpottamaan. Opinnäytetyössä (Repo 2022) kävi ilmi, että keskusverolautakunnan ennakkoratkaisujen kautta oli luotu ohjeistuksia siitä, kuinka lakia tulisi tulkita. Suurin osa ratkaisuista on vuosienkin jälkeen hyödynnettävissä, mutta on syytä ottaa huomioon, että kiinteistön määritelmään liittyvät ratkaisut ovat vuosien saatossa hieman muuttuneet.
Tästä huolimatta ratkaisut täydentävät voimassa olevaa lainsäädäntöä merkittävällä tavalla. Verovelvolliseksi hakeutumista harkitsevan kannattaakin tutustua verohallinnon antamaan ohjeistukseen.
Kirjoittajat
Petra Repo valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta juridiikan tradenomiksi.
Jarmo Kemppinen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä.
Lähteet
Arvonlisäverolaki 1993/1501. Finlex. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931501
Repo, P. 2022. Kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta syntyvä arvonlisäverovelvollisuus. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060716412
StartupStockPhotos. 2015. Mies, kirjoittaa, suunnitelma, vastaanotto. Pixabay. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/mies-kirjoittaa-suunnitelma-593333/
Verohallinto. 2017. Ennakkoratkaisun hakeminen keskusverolautakunnalta. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/yksikot-ja-hallinto/ennakkoratkaisun-hakeminen-keskusverolautakunnalta/
