Kielitaito muuttuu jatkuvasti tärkeämmäksi niin arkielämässä kuin työelämässäkin. Suurin osa suomalaisista alkaa opiskella englantia peruskoulun 3. luokalla ja ruotsia 6. luokalla. Opimme kielten alkeet siis jo hyvin varhaisessa kouluvaiheessa. Jotta kielten opiskelu olisi pitkäkestoista ja tehokasta, jatkuu molempien kielten opiskelu yläkoulussa ja toisella asteella. (Opetushallitus 2024; Opintopolku 2024.)
Kielilain mukaan Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomessa kunnat jaotellaan yksikielisiin ja kaksikielisiin. Kunta säädetään kaksikieliseksi, kun kunnassa on suomen- ja ruotsinkielisiä ja vähemmistö on vähintään 8 % asukkaista tai 3000 asukasta. Jos kaksikielinen kunta muutetaan yksikieliseksi, vähemmistö on alle 3000 asukasta tai alle 6 %. (Kielilaki 6.6.2003/423.) Kielellinen asema on voimassa 10 vuotta kerrallaan (Kuntaliitto 2020). Suomessa on tällä hetkellä 33 kaksikielistä kuntaa, jotka ovat pääosin pääkaupunkiseudulla sekä Länsi-Suomessa. Joka kolmas suomalainen eli reilut 1,5 miljoonaa ihmistä asuu kaksikielisessä kunnassa.
Palveluiden järjestäminen äidinkielellä
Kielilain (6.6.2003/423, luku 1, 6§) määritelmän mukaan hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän viranomaiset, joiden virka-alueeseen kuuluu vähintään yksi kaksikielinen kunta, ovat kaksikielisiä.
Hyvinvointialueista (21) kaksikielisiä on seitsemän. Esimerkiksi Kouvolassa työskentelevän tulisi pystyä tarjoamaan palvelua myös ruotsiksi, koska Pyhtää on kaksikielinen kunta.
Kuntaa velvoitetaan järjestämään myös esi- ja perusopetusta molemmilla kielillä. Jos kunnassa ei ole opetusta toisella äidinkielellä, kunta voi ostaa palvelun toiselta kunnalta tai toimijalta. Lisäksi päivähoidon, kirjaston ja tietopalveluiden järjestämisessä on huomioitava asukkaan oikeus palveluun toisella äidinkielellä. Palvelua tarjotaan molemmilla äidinkielillä, mutta palvelun kielen päättää asiakas.
Englanti ja ruotsi terveydenhoitajaopinnoissa
Terveydenhoitajan (240 op) tutkintoon kuuluu opiskella 4 op virkamiesenglantia ja 8 op virkamiesruotsia sekä kirjoitustaidosta että suullisesta osaamisesta. Ennen virkamieskursseja voi käydä myös valmennuskurssit englannin ja ruotsin kielistä. Pakollisia kieltenopintoja on vain noin 5 % opinnoista, mikä on melko vähän. (LAB 2024a; LAB 2024b.)
Kielelliset oikeudet ovat yksilön perusoikeuksia. Kielten kurssit ovat olleet terveydenhoitajaopinnoissa etänä eli puhumista on harjoiteltu toisten kanssa vähän. Vaikka sanasto olisi hallussa, puhumisen oppiminen voi olla hankalaa, jos kieltä ei puhu. Koemme osaavamme englantia hyvin ja ymmärtävämme kieltä riittävästi, koska englantia tulee vastaan lähes kaikkialla. Ruotsin kieltä kuulemme taas vähemmän. Ruotsin kielen opetusta voisi tehostaa, esimerkiksi toisella kurssilla opintojen lopulla.
Opiskelijoiden kannattaa hyödyntää LABin kansainvälisen opiskelun mahdollisuuksia kielen oppimisessa. Kun päivittää omaa kielitaitoaan, se voi avata ovia myös tulevaisuudessa.
Kirjoittajat
Kaisla Lankinen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa terveydenhoitajaksi ja osallistuu Erasmus (BIP) -opiskelijavaihtoon Saksassa, jossa viikon teemana ovat ihmisoikeudet.
Sanna Imeläinen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutuksessa.
Lähteet
Cottonbro studio. 2021. Mies, nainen, hymyily, lääkäri. Pexels. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/mies-naine-hymyily-laakari-7579831/
Kielilaki 6.6.2003/423. Finlex. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423
Kuntaliitto. 2020. Kaksikieliset kunnat ja kaksikielisyys. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/kuntaliitto/tietoa-kunnista-ja-kuntayhtymista/kaksikieliset-kunnat
LAB. 2024a. Englannin kieli. eLAB, opiskelijoiden tietopankki. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://elab.lab.fi/fi/opintojen-suorittaminen/kieli-ja-viestintaopinnot/englannin-kieli
LAB. 2024b. Ruotsin kieli. eLAB, opiskelijoiden tietopankki. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://elab.lab.fi/fi/opintojen-suorittaminen/kieli-ja-viestintaopinnot/ruotsin-kieli
Opetushallitus. 2024. Tutkintojen perusteet. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tutkintojen-perusteet Opintopolku. 2024. Lukiokoulutus. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://opintopolku.fi/konfo/fi/sivu/lukiokoulutus
