Kestovoimaharjoittelusta apua kestävyysjuoksijoiden alaraajavaivoihin

Voimaharjoittelun ja kestävyysjuoksun yhdistämistä on pidetty vaikeana, ja voimaharjoittelun on ajateltu heikentävän kestävyysjuoksuominaisuuksia (Bazyler ym. 2015). Tutkimustieto on osoittanut, että rinnakkainen voima- ja kestävyysharjoittelu kehittää kestävyysjuoksusuoritusta enemmän kuin pelkkä kestävyysharjoittelu (Piacentini ym. 2013; Bazyler ym. 2015; Trowell ym. 2019).

Juoksuun liittyvät tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) vaivat ovat yleisiä harrastejuoksijoilla, sillä kestävyysjuoksu on lihaksia ja sidekudoksia kuormittava harrastus. Alaraajan kudoksiin kohdistuu jatkuva kehon painokuorma ja toistuvia lihasten supistumissyklejä. (Boullosa ym. 2020.) Yleisimpiä kestävyysjuoksijoiden alaraajojen TULE-vaivoja ovat polven etuosan kipuoireyhtymä (17–20 %), ja akillesjänteen tulehdustila (10 %) ja sääriluun sisäsyrjän stressioireyhtymä (8–17 %) ovat seuraavaksi yleisimmät. (Francis ym. 2019; Mousavi ym. 2021.)

Kestovoimaharjoittelu maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelun rinnalle?

Voimaharjoittelu jaetaan maksimi-, nopeus- ja kestovoimaharjoitteluun (Kauranen 2021, 744). Maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelun on todettu kehittävän kestävyysjuoksuominaisuuksia ja ennaltaehkäisevän TULE-vaivoja (Piacentini ym. 2013; Bazyler ym. 2015; Trowell ym. 2019). Kestovoimaharjoittelun osalta riittävää näyttöä ei ole.

Kuokkasen, Nenosen ja Väkevän (2024) opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää kestovoimaharjoittelun käyttökelpoisuus työikäisten kestävyysjuoksijoiden oheisharjoittelumuotona TULE-vaivojen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa, koska kestovoimaharjoittelua hyödynnetään fysioterapiassa (Kauranen 2021, 744). Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä urheiluseura Valkealan Kajon (2024) kanssa. Urheiluseuran kautta saatiin rekrytoiduksi kymmenen kestävyysjuoksua harrastavaa koehenkilöä.

Tutkimusmenetelmät

Alkukyselyt ja -mittaukset toteutettiin syksyllä 2023, minkä jälkeen koehenkilöt harjoittelivat kaksi kertaa viikossa alaraajojen ja keskivartalon lihasvoimaa, liikkuvuutta ja hallintaa kahdeksan viikon ajan. Interventiojakson aikana koehenkilöt täyttivät harjoituspäiväkirjaa. Jakson päätteeksi koehenkilöt täyttivät loppukyselyn ja heille tehtiin loppumittaukset. Testeinä toimivat muun muassa yhden jalan kurotukset (kuva 1) ja päkiänousut, jotka toimivat myös interventiojakson harjoitteina.

[Alt-teksti: henkilö seisoo paino yhdellä jalalla ja kurottaa toista jalkaansa lattiaa pitkin sivullepäin, kädet lanteilla.]
Kuva 1. Yhden jalan kurotus. (Kuokkanen ym. 2024)

Tulokset

Opinnäytetyön tulosten perusteella ei voida osoittaa, että kestovoimaharjoittelulla olisi vaikutusta työikäisten kestävyysjuoksijoiden alaraajavaivoihin. Ainoastaan yhden jalan kurotustestissä koehenkilöiden tulokset paranivat keskimäärin 5 % (p<.05). Koska kestovoimaharjoittelu on kuitenkin fysioterapiassa todettu toimintakykyä edistäväksi harjoittelumuodoksi, tulisi sen käyttökelpoisuutta jatkossa testata oheisharjoittelumuotona kestävyysjuoksijoilla isommalla otoskoolla ja koehenkilöiden kokonaiskuormitus huomioiden.

Kirjoittajat

Anna Kuokkanen, Heidi Nenonen ja Veera Väkevä ovat valmistuneet fysioterapeuteiksi LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampukselta.

Anu Kaksonen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja hoitaa OMT-fysioterapeuttina omassa yrityksessään tuki- ja liikuntaelinoireisia asiakkaita.

Lähteet

Bazyler, C. D., Abbott, H. A., Bellon, C. R., Taber, C. B. & Stone, M. H. 2015. Strength Training for Endurance Athletes: Theory to Practice. Strength and Conditioning Journal Vol. 37 (2), 1–12. Viitattu 29.1.2024. Saatavissa DOI 10.1519/SSC.0000000000000131

Boullosa, D., Esteve-Lanao, J., Casado, A., Peyré-Tartaruga, L. A., Gomes da Rosa, R. & Del Coso, J. 2020. Factors Affecting Training and Physical Performance in Recreational Endurance Runners. Sports. Vol. 8 (3), 35. Viitattu 29.1.2024. Saatavissa DOI 10.3390/sports8030035 

Francis, P., Whatman, C., Sheerin, K., Hume, P. & Johnson, M. I. 2019. The Proportion of Lower Limb Running Injuries by Gender, Anatomical Location and Specific Pathology: A Systematic Review. Journal of Sports Science & Medicine. Vol. 18 (1), 21–31. Viitattu 29.1.2024. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30787648/

Kauranen, K. 2021. Fysioterapeutin käsikirja. 4. painos. Helsinki: SanomaPro Oy.

Kuokkanen, A., Nenonen, H. & Väkevä, V. 2024. Kestovoimaharjoittelu kestävyysjuoksijoiden alaraajavaivojen hoidossa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402092755

Mousavi, S. H., Hijmans, J. M., Minoonejad, H., Rajabi, R. & Zwerver, J. 2021. Factors Associated with Lower Limb Injuries in Recreational Runners: A Cross-Sectional Survey Including Mental Aspects and Sleep Quality. Journal of Sports Science & Medicine. Vol. 20 (2),  204–215. Viitattu 29.1.2024. Saatavissa DOI 10.52082/jssm.2021.204 

Piacentini, M. F., De Ioannon, G., Comotto, S., Spedicato, A., Vernillo, G. & La Torre, A. 2013. Concurrent strength and endurance training effects on running economy in master endurance runners. Journal of Strength and Conditioning Research. Vol. 27 (8), 295–303. Viitattu 29.1.2024. Saatavissa DOI 10.1519/JSC.0b013e3182794485 

Trowell, D., Vicenzino, B., Saunders, N., Fox, A. & Bonacci, J. 2019. Effect of Strength Training on Biomechanical and Neuromuscular Variables in Distance Runners: A Systematic Review and Meta-Analysis. Sports Med. Vol. 50, 133–150. Viitattu 29.1.2024. Saatavissa DOI 10.1007/s40279-019-01184-9  Valkealan Kajo. 2024. Viitattu 29.1.2024. Saatavissa https://www.valkealankajo.fi/