Kireä kielijänne syynä imetysongelmiin

Kireä kielijänne on lievä, mutta yleinen rakennepoikkeavuus lapsilla (Mehiläinen 2020). Kireää kielijännettä esiintyy 4–11 prosentilla vastasyntyneistä ja siihen liittyviä ongelmia esiintyy noin kolmella prosentilla (National library of medicine 2017). Niin henkilökunnan kuin vanhempien tietoisuus kireästä kielijänteestä on lisääntynyt viime aikoina. Yhdysvalloissa tehdyn selvityksen mukaan vuonna 2012 kireän kielijänteen diagnosointi ja leikkaaminen oli kymmenkertaistunut vuoteen 1997 verrattuna. Australiassa kireiden kielijänteiden leikkaaminen lisääntyi lähes 40-kertaisesti vuosien 2006 ja 2016 välillä. Myös Suomessa toimenpiteiden tekemisen yleisyys on viime aikoina kasvanut. (Lohi, Sippola, Aikio & Klockars 2019.)

Kuva 1. Hyvä imetysasento auttaa imetyksen onnistumiseen (iStock 2020).

Imetys ja kireä kielijänne

Kireä kielijänne voi vaikuttaa imetyksen onnistumiseen yhtä paljon kuin imetysasento. Imetysongelmien ilmetessä tarkistetaan kuitenkin ensimmäisenä imetysasento. Jos imetysasento on hyvä, voidaan tarkistaa, ettei imetyksen epäonnistumiseen ole syynä kireä kielijänne. (National library of medicine 2006.) Kireän kielijänteen tunnistamisen helpottamiseksi on kehitelty erilaisia luokitteluja. Näissä luokitteluissa tutkitaan ja pisteytetään kielen anatomiaan liittyviä asioita tai kielen liikkuvuutta, tai molempia näistä. Tärkeintä kireän kielijänteen diagnosoinnissa on kuitenkin ottaa huomioon kielen liikkuvuus ja mahdollisista liikerajoituksista aiheutuvat ongelmat. (Lohi ym. 2019.)

Jos äidillä on vahva imetystoive ja kielijänne estää imetyksen onnistumisen, voidaan harkita kielijänteen leikkausta. Pääsääntöisesti kireän kielijänteen leikkauksessa katkaistaan kielen kalvomainen osa. Joissain tapauksissa voidaan tehdä myös syvemmälle ulottuva leikkaus, mutta tällaisia leikkauksia tekevät vain harvat yksityiset sairaalat. Kalvoisen osan katkaisu on nopea ja yksinkertainen toimenpide, josta toipuminen on nopeaa, ja imetystä voidaan jatkaa heti toimenpiteen jälkeen (Kosonen 2018.) Katkaisun jälkeen on tärkeää hieroa vauvan kielijännettä ja tukea kielen liikkuvuutta. Hieronta tapahtuu yksinkertaisilla liikkeillä, jotka vanhempi suorittaa useita kertoja päivässä, muutama minuutti kerrallaan. Hierontaa jatketaan, kunnes kielen liikkuvuus on normaalia, mikä tapahtuu muutamien viikkojen aikana. (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 2020.) Vauva on hyvä totuttaa kasvojen ja suun kosketukseen jo ennen toimenpidettä (Vauvantai 2018).

Opas kireän kielijänteen katkaisun jälkeiseen kotihoitoon

Yhteistyössä Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenosasto 12:n kanssa tuotettiin opas vanhemmille kireän kielijänteen katkaisun jälkeisestä kotihoidosta. Opas perustuu kolmeen pääkohtaan, joita ovat vanhempien motivointi kotihoitoon liittyen, hierontaohjeet sekä yhteystiedot, joihin olla yhteydessä mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Päijät-Hämeen keskussairaalassa hoidetaan kireästä kielijänteestä kärsiviä lapsia lastenosasto 12:n lisäksi myös lastenosasto 13:lla, synnyttäneiden vuodeosastolla sekä korva-, nenä- ja kurkkupoliklinikalla. Opas on saatavissa myös näillä osastoilla. 

Kirjoittajat

Siiri Piiparinen ja Sara Keski-Saari valmistuvat LAB-ammattikorkeakoulusta sairaanhoitajiksi (AMK). Opas kireän kielijänteen katkaisun jälkeisestä kotihoidosta tuotettiin heidän opinnäytetyössään.

Sari Lappalainen LAB-ammattikorkeakoulun lehtori on toiminut opinnäytetyön ohjaajana.

Lähteet

iStock. 2020. Breastfeedin pictures, Images and Stock Photos [viitattu 17.3.2020]. Saatavissa: https://www.istockphoto.com/fi/photos/breastfeeding?excludenudity=false&mediatype=photography&phrase=breastfeeding&sort=mostpopular

Kosonen, L. 2018. Syy vauvan itkuun voi selvitä suuhun kurkistamalla – uupunut äiti: “Kun kielijänne leikattiin, meille muutti tyytyväinen ja seurusteleva vauva”. Yle [viitattu 16.1.2020]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10330452

Lohi, V., Sippola, A., Aikio, O. & Klockars, T. 2019. Kireä kielijänne ja hämmentävä huulijänne – pitääkö hoitaa? Lääkärilehti. Nro 37/2019 [viitattu 17.3.2020]. Saatavissa: https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/kirea-kielijanne-ja-hammentava-huulijanne-ndash-pitaako-hoitaa/?public=63c9d962721942fb30a293f4c50640dc

Mehiläinen. 2020. Kireä Kielijänne [viitattu: 17.3.2020]. Saatavissa: https://www.mehilainen.fi/lasten-mehilainen/kirea-kielijanne

National libary of medicine. 2017. Frenotomy of tongue-tie in newborn infants [viitattu 17.3.2020]. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6464654/

National library of medicine. 2006. Reliability of the Hazelbaker Assessment Tool for Lingual Frenulum Function [viitattu 7.1.2020]. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1464379/#B11

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. 2020. Kielen voimisteluharjoituksia lapselle kielijänteen katkaisun jälkeen [viitattu 23.1.2020]. Saatavissa: https://hoito-ohjeet.fi/OhjepankkiVSSHP/Kielen%20voimisteluharjoituksia%20lapsille%20kielij%C3%A4nteen%20katkaisun%20j%C3%A4lkeen.pdf

Vauvantai. 2018. Kielijänteen leikkauksen jälkihoito [viitattu: 13.2.2020]. Saatavissa: https://www.vauvantai.fi/imetysohjaus

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.