Kohti liikkuvampaa ja oppivampaa yhteisöä

Liikkeellä, liikkumisella ja tauottamisella on tutkitusti positiivisia vaikutuksia oppimiseen ja sen kannalta tärkeisiin tekijöihin, kuten keskittymiseen, tarkkaavaisuuteen, muistiin sekä toiminnanohjaukseen (Haverkamp ym. 2020).

Liikkeen ja oppimisen eri näkökulmiin paneudutaan jokavuotisessa valtakunnallisten Liikkuva-ohjelmien Liikkuva ja oppiva yhteisö -seminaarissa. Tänä vuonna kaksipäiväinen seminaari järjestettiin Jyväskylässä, ja paikalle kokoontui suuri joukko opetushenkilöstöä, tutkijoita, kehittäjiä sekä muita toimijoita eri sektoreilta. (Liikkuva koulu 2025.) Puheenvuoroissa, työpajoissa ja keskusteluissa nousivat esiin ajankohtaisina teemoina muun muassa opetuksen aktivointi, tietoisuustaidot, tunnelmanmuotoilu sekä kulttuuri ja sen muuttaminen.

Liikettä ja tietoisuutta oppimisen tueksi

Toiminnallisempaan oppimiseen sekä aktiivisuuden ja liikkeen lisäämisen syihin pureuduttiin liikunnan aluejärjestötoimijoiden Jarno Kiintolan ja Sari Lähdesmäen työpajassa. Oppimistilanteiden tauottaminen ja fyysisen liikkeen lisääminen tehostaa aivojen rakenteen ja toiminnan muutoksia. Jo pienelläkin fyysisellä aktiivisuudella on vaikutuksia. Tauot virkistävät, keskittymiskyky paranee ja oppiminen tehostuu. Ei siis ole tarvetta lähteä lenkille kesken oppitunnin, jo pelkkä seisomaan nouseminen tai lyhyt harjoite auttaa. (Kiintola & Lähdesmäki 2025.) Opiskelu ja oppiminen voivat lisätä stressiä, ja stressin kasvaessa tarvitsemmekin juuri liikettä laskemaan stressihormonitasoja. Fyysinen aktiivisuus myös parantaa unen laatua sen aikana tapahtuvaa oppimista (Dolezal ym. 2017).

Tietoisuustaitojen ja niiden harjoittamisen tärkeyttä nostivat esiin erikoispsykologi Noora-Maria Ahl ja väitöskirjatutkija Hanna Rekola, jotka omassa työpajassaan esittelivät tietoisuustaitojen perusperiaatteita sekä niiden harjoittelun vaikutuksia mielen hyvinvointiin ja yhteyttä oppimiseen. Säännöllisellä tietoisuustaitojen harjoittelulla voidaan tukea kehotietoisuutta ja hyödyntää niitä esimerkiksi paikalla olon tauottamiseen, vireystilan säätelyyn sekä keskittymisen tukemiseen oppimistilanteissa. (Ahl & Rekola 2025). Opetuksessa monesti pyydetään oppijaa keskittymään, mutta on myös tärkeää antaa työkaluja siitä, miten keskittyminen ja rauhoittuminen oppimisen äärelle on mahdollista.

Tunnelman muotoilulla kulttuurin muutoksiin

Marjo Rantanen, tunnelmamuotoiluun ja -johtamiseen erikoistunut tietokirjailija, korosti puheenvuorossaan (Rantanen 2025) tunnelman merkitystä kaikessa arjen ja työn toiminnassa. Elämme ajassa, jossa teknologia ja digitaalisuus ovat nousseet suureen rooliin ja niiden kehityksessä on toisinaan haastava pysyä kyydissä. Ongelmana eivät ole kuitenkaan bitit ja digit, vaan ennemminkin kulttuuri, jossa toimimme.

Rantasen (2025) mukaan yhteisön tai organisaation kulttuuria luodaan tunnelmalla ja sen muotoilulla. Se, millaisessa tunnelmassa työskentelemme, kohtaamme toisiamme ja välitämme tietoa eteenpäin, vaikuttaa väistämättä lopputulokseen sekä kulttuuriin, jota luomme ja ylläpidämme ympäristössämme. Mikäli haluamme toimia ja vaikuttaa hyvinvoivassa, aktiivisessa ja eteenpäin kehittyvässä kulttuurissa, on meidän vuorovaikutettava ja toimittava tavoilla, jotka tätä tukevat. Tunnelmalla on siis väliä kaikissa eri tilanteissa.

Yhdessä kohti aktiivisempaa arkea

Liikkuva ja oppiva yhteisö ei synny yhdessä yössä, eikä yhden ihmisen toimesta. Se vaatii sinnikästä työtä koko koulutusorganisaatiolta, jotta organisaation kulttuuriin saadaan implementoitua mukaan arjen aktiivisuusajattelu. Koko organisaation on strategiasta lähtien edistettävä arvoja ja toimintatapoja aktiivisen arjen puolesta.

LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteinen Active Campus -hanke edistää LUT-korkeakoulujen liikkumisen kulttuuria ja mahdollisuuksia monin tavoin. Hankkeessa kootaan opiskelukyky-materiaaleja, joita opettaja voi hyödyntää fyysiseen aktiivisuuteen kannustavan opetustilanteen suunnitteluun. Kampusympäristöjä muokataan liikkumista mahdollistaviksi rakentamalla aktiivisia oleskelupaikkoja opiskelijoille ja henkilöstölle. Lisäksi hankkeessa edistetään liikkumisen ja hyvinvoinnin palveluita luomalla opiskelukykyohjausmalli, jossa autetaan opiskelijoita hyvinvointiin ja opiskelukykyyn liittyvissä asioissa. Näillä askeleilla halutaan levittää hyvinvoinnin ilosanomaa ja luoda aktiivisempaa kulttuuria.

Lähteet

Ahl, N.-M. & Rekola, H. 2025. Tietoisuustaidot ja tietoisen liikkeen harjoitukset luokkahuoneessa. Työpaja 2.4.2025, Liikkuva ja oppiva yhteisö seminaari. Jyväskylä. Viitattu 10.4.2025.

Dolezal, B., Neufeld, E., Boland, D., Martin, J. & Cooper, C. 2017. Interrelationship Between Sleep and Exercise: A Systematic Review. Advances in Preventive Medicine. Viitattu 10.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1155/2017/1364387

Haverkamp, B., Wiersma, R., Vertessen, K., van Ewijk, H., Oosterlaan, J. & Hartman, E. 2020. Effects of physical activity interventions on cognitive outcomes and academic performance in adolescents and young adults: A meta-analysis. Journal of Sport Sciences. Viitattu 10.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1080/02640414.2020.1794763

Kiintola, J. & Lähdesmäki, S. 2025. Sumeneeko ajatus? Toiminnallisempi opiskelu freesaa! Työpaja 1.4.2025. Liikkuva ja oppiva yhteisö -seminaari. Jyväskylä. Viitattu 10.4.2025.

Liikkuva koulu. 2025. Liikkuva ja oppiva yhteisö. Seminaarin verkkosivusto. Viitattu 10.4.2025. Saatavissa https://liikkuvakoulu.fi/liikkuva-ja-oppiva-yhteiso-seminaari/

Rantanen, M. 2025. Tunnelmamuotoilulla johdat kokemuksia ja hyvinvointia. Puheenvuoro 2.4.2025, Liikkuva ja oppiva yhteisö -seminaari. Jyväskylä. Viitattu 10.4.2025.