Kroonista munuaissairautta sairastaa maailmassa noin 700 miljoonaa ihmistä (Webster ym. 2017; Gordin 2023). Sairastuneiden määrä kasvaa johtuen väestön ikääntymisestä, hoitokeinojen ja diagnostiikan kehittymisestä sekä paremmista munuaiskorvaushoidon mahdollisuuksista. Sairastuneiden kasvava määrä lisää merkittävästi haastetta terveydenhuollonjärjestelmälle, ja uusia palvelupolkuja sekä hoidonohjauksia on tulevaisuudessa kehitettävä, jotta palvelujärjestelmä kestää.
Honkanen ym. (2022) katsauksen mukaan kansallisen hoidonohjausstrategian kautta voidaan vaikuttaa potilaan elämänlaatuun, ennusteeseen sekä hoitokustannuksiin. Tulevaisuuden tavoitteena on lisätä kotihoitoja ja elinsiirtoja sekä kehittää oireenmukaista nefrologista hoitoa (Honkanen ym. 2022). Tulevaisuuden näkymissä vuonna 2030 Suomessa on 27 % enemmän dialyysipotilaita kuin vuonna 2017. (Suomen munuaistautirekisteri 2022).
Kotidialyysi puolet halvempi kuin sairaalassa tehty
Kroonisen munuaissairauden perinteiseen hoitoon käytetään erilaisia lääkemuotoja sekä munuaiskorvaushoitoja (dialyysi, munuaisensiirto). Vuonna 2020 korvaushoidon piirissä oli 5300 ihmistä (Suomen munuaistautirekisteri 2022). Yhteiskunnallisesti dialyysihoito on kallista sekä potilaalle raskasta, jos se suoritetaan lähimmän sairaalan dialyysiyksikössä. Kustannusvertailuissa edullisin dialyysivaihtoehto oli kotihemodialyysi (38 000 e/v/potilas) verrattuna sairaalassa tehtyyn hemodialyysiin (78 000 e/v/potilas/ei-omatoiminen hoito) (Rauta 2019; Malmström 2007).
Kustannusten pienentämiseksi tulee kiinnittää huomiota hoidonohjaukseen ja potilaan voimavarojen vahvistamiseen, esimerkiksi läheisten tuen lisäämisellä, potilaan odotusten huomioinnilla ja yksilöllisten ohjaustarpeiden kartoittamisella (Eloranta ym. 2014).
Tavoitteena omatoimisuus ja kotihoito
Vuoden 2022 katsauksen mukaan kroonisen munuaistaudin hoidonohjauksessa tullaan tähtäämään hoitomenetelmillä omatoimisuuteen sekä kotihoitoon (Honkanen ym. 2022). Tämänhetkiset hoitotrendit on huomioitu LAB-ammattikorkeakoulun munuaissairaan hoitotyön erikoistunut osaaja -koulutuksessa. Koulutukseen osallistuvat asiantuntijat ja luennoitsijat ovat tutkijoita, aktiivisia toimijoita, lääketieteen tai hoitotyön asiantuntijoita munuaissairaan hoidossa.
Ajankohtaisia aihealueita tukevat myös koulutuksen tehtävät, joissa jo ammatissa työskentelevät, osaamistaan täydentävät hoitajat pääsevät vaihtamaan ajatuksia ja tutkimustietoa opiskelijakollegoiden kanssa. Mielenkiintoista onkin seurata, mitä muutoksia ja eroavaisuuksia eri sairaanhoitopiirien ja hoitotrendeissä löytyy.
Kirjoittaja
Fanny Kilpinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajana Lahden kampuksella sekä munuaissairaan hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksen vastuuopettajana.
Lähteet
Eloranta, S., Gröndahl, W., Engblom, J. & Leino-Kilpi, H. 2014. Voimavaraistumista tukevan potilasohjauksen toteutuminen dialyysihoidossa olevien potilaiden arvioimana. Tutkiva Hoitotyö. Vol. 12 (4), 2014. Viitattu 8.2.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/xmedia/tuh/tuh00096.pdf
Gordin, D. 2023. Vihdoin uusia lääkkeitä kroonisen munuaistaudin hoitoon. Duodecim. Vol. 139, no. 16, 1237–1239. Viitattu 6.2.2024. Saatavissa https://www-duodecimlehti-fi.ezproxy.saimia.fi/xmedia/duo/duo17656.pdf
Honkanen, E., Mäkelä, S., Rauta, V. & Koivuviita, N. 2022. Uusi strategia vaikean kroonisen munuaistaudin hoidonohjaukseen. Lääkärilehti Lehti 49–50/2022, 2088–2091. Viitattu 6.2.2024. Saatavissa https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.saimia.fi/lehdet/49-50-2022/uusi-strategia-vaikean-kroonisen-munuaistaudin-hoidonohjaukseen/#reference-7
Malmström, R. 2007. Overall costs of dialysis by modality in Helsinki University Hospital. Abstrakti, Euro PD 2007.
Mohamed_hassan. 2018. Hassan, M. Munuaisten anatomia, biologia. Pixabay. Viitattu 6.2.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/munuaisten-anatomia-biologia-3667909/
Rauta, V. 2019. Kotidialyysien lisääminen kannattaa. Suomen lääkärilehti, Vuosikerta 74, 42. 2376‒2380. Viitattu 8.2.2024. Saatavissa https://www.laakarilehti.fi/pdf/2019/SLL422019-2376.pdf
Suomen munuaistautirekisteri. 2022. Vuosiraportti 2020. Viitattu 6.2.2024. Saatavissa https://www.muma.fi/files/5604/Suomen_munuaistautirekisteri_vuosiraportti_2020.pdf
Webster, A.C., Nagler, E.V., Morton, R.L. & Masson, P. 2017. Chronic kidney disease. Lancet 2017, 389. 1238–52. Viitattu 6.2.2024. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27887750/
