Kohti systemaattisempaa hallitustyötä perheyrityksissä

Päijäthämäläisten perheyritysten kasvua ja kehittymistä tukevaan Peilaus-vertaisverkostotoimintaan osallistuneet eri alojen yritykset toivoivat tukea hallitustyöskentelynsä systematisoimiseen (LAB 2025). Hallitustyöskentely on perheyrityksissä usein vapaamuotoista ja ainoastaan lakisääteisiin velvoitteisiin keskittyvää, eikä yrityksillä ole vakiintunutta hallituskulttuuria.

Tehokas hallitustyöskentely voisi kuitenkin tarjota käytännönläheistä tukea yrityksen kehittämiseen ja kasvuun, tehtiin sitä sitten orgaanisesti tai mahdollisten yritysostojen kautta. Systemaattinen toimintatapa tuo selkeyttä ja tukee siten toimintaa ja jatkuvuutta. (Kasvu Open 2025.) Suuri osa päijäthämäläisyrityksistä on perheomisteisia, joten teeman rooli on merkittävä.

Hankkeen asiantuntijat vastasivat toiveeseen suunnittelemalla ryhmälle räätälöidyn harjoitteen, hallitussimulaation. Simulaatio on oppimismenetelmä, jonka avulla voidaan ikään kuin nostaa suurennuslasin alle yhteiseen tarkasteluun erilaisia teemoja käytännön työelämästä ja kehittää niitä yhdessä. Simulaatiossa jaetaan, opitaan ja oivalletaan, ei arvostella tai arvioida. (Niemi et al. 2020.) Tästä syystä se toimii hyvin vertaisverkoston osaamisen kehittämisen menetelmänä.

Simulaatio hallitustyön kehittämisen työvälineenä

Hallitussimulaatio koostui kahdesta kokoustilanteesta, joissa käytiin läpi kuvitteellinen hallituksen kokous ja päätöksentekotilanne. Ensimmäiseksi teemaksi valittiin uuden asiakkaan hankinta ja toiseksi teemaksi kriisitilanne, jossa kriittisen tavarantoimittajan tehdas on juuri palanut.

Simulaatioiden osallistujille arvottiin roolit, ja kukin pääsi sekä osallistumaan yhteen kokoukseen että seuraamaan toista. Kokousaineisto oli toimitettu osallistujille etukäteen. Käytännössä kokoukset toteutettiin toisessa tilassa ja sitä seurattiin verkkoyhteydellä, jolloin hallitus sai paneutua kokoukseensa omassa rauhassaan, ja seuraajat tekivät omia havaintojaan erillisessä tilassa. Kokousten jälkeen ryhmät yhdistettiin ja he kävivät yhteiset oppimiskeskustelut, joissa jaettiin huomioita.

Simulaatiossa käydyt kaksi hallituksen kokousta nähtiin positiivisina, joskin normaalista poikkeavina kokemuksina. Simulaatio vaikutti osallistujista turvalliselta tavalta harjoitella erilaisia hallitustyöskentelyn rooleja ja käytänteitä sekä päätöksentekoa ja strategista keskustelua. Osa yrittäjistä tosin koki, että perheyrityksessä tämänkaltaisia hallituksen kokouksia käydään osana arkea jatkuvasti.

Simulaatio vaati kuitenkin osallistujilta heittäytymistä, sillä tilanne on kuvitteellinen – ”omasta yrityksestäni tiedän nämä asiat heti, joten se vähän turhautti”, kuten yksi osallistujista kuvasi. Ryhmä pohti myös, näkyikö tilanteessa tietty vieraskoreus, koska hallitusten kokoukset olivat hyvin yksituumaisia. Toisaalta perheyritysten arjessa yhteinen tavoite voi tasoittaa keskustelua erityisesti näissä simulaatiossa käsiteltyjen erikoistilanteisen tyyppisissä keskusteluissa. Asiakkaiden rooli näkyi myös vahvasti näissä simulaatioissa. ” Asiakkaista tulee pitää huolta, jotta itse voi pärjätä,” kiteytti eräs perheyrittäjä.

Ulkopuolinen näkökulma voi auttaa näkemään tarkemmin lähelle ja kauas

Hallitustyöskentelyä voi systematisoida ja kehittää eritavoin laajentamalla katsontakantaa. Tällöin kannattaa huolehtia hallituksen kokoonpanon moninaisuudesta. Mukaan voi nimittää myös ulkopuolisia jäseniä, joilla ei ole kytköstä omistajaperheeseen.

Apua juuri omaan yritykseen sopivan toimintatavan luomiseen ja hallitustoiminnan tehostamiseen löytyy erilaisista verkostoista: kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt sekä Boardman ja Hallituspartnerit, tarjoavat sparrausta ja välittävät hallitusosaajia pk- ja perheyrityksiin. Omat verkostot ja sosiaalisen median kanavat kannattaa hyödyntää – avoimesti viestien voi sopiva henkilö löytyä yllättävän läheltä. Myös erilaiset hankkeen mahdollistavat osaltaan hallitustaitojen kehittämisen ja uusien kontaktien solmimisen.

Hallitustoiminnan tehostaminen tai ulkopuolisen jäsenen etsiminen voi kuulostaa aikaa vievältä ja hankalalta. Hyödyt ovat kuitenkin selkeitä. ”Ne perheyritykset, jotka panostavat hallitustyöhön ajoissa ja ottavat riippumattomia jäseniä mukaan, kasvavat tutkitusti nopeammin ja kestävät paremmin muutoksia,” toteaa Vanhala-Harmanen, toimitusjohtaja Perheyritysten liitosta (Vanhala-Harmanen et al. 2025).

Lähteet

Kasvu Open. 2025. Hallitustyöskentely kasvuyrityksessä. Viitattu 18.12.2025. Saatavissa Hallitustyöskentely kasvuyrityksessä – Kasvu Open

LAB. 2025. Peilinä perheyritykselle (PEILI).  Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.11.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/peilina-perheyritykselle-peili

Niemi, S., Kräkin, M., Ikävalko, S. & Kantonen, M. 2020. Työyhteisösimulaatio. Käytäntölähtöisiä toimintatapoja yritysten yhteisölliseen kehittämiseen ja innovointiin. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 1. Viitattu 17.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-328-1

Vanhala-Harmanen, M., Elo-Pärssinen, K. & Haapakorva, A. 2025. Pelastetaan strategia! -podcast jakso 47. Talentree. Viitattu 17.12.2025. Saatavissa Perheyritysten strategia ja hallitustyö | Pelastetaan strategia!