Vihreä siirtymä on paljon enemmän kuin energiatehokkuutta ja päästöjen vähentämistä. Kun teollisuus digitalisoituu ja automatisoituu, myös koneturvallisuus nousee keskiöön – ei vain työntekijöiden suojelemiseksi, vaan myös kestävän kehityksen varmistamiseksi. Turvalliset koneet ja prosessit vähentävät materiaalihukkaa, pidentävät laitteiden käyttöikää ja ehkäisevät ympäristöhaittoja. Siksi koneturvallisuus ja kyberturvallisuus ovat olennainen osa vihreää siirtymää. Näistä syistä Ohite-hankkeen konetekniikan ala keskittyi ensimmäisessä yrityksille suunnatussa workshopissa tähän osa-alueeseen.
Linkki Ohite-hankkeen nettisivuille
Standardit ja riskienhallinta tukevat kestävää kehitystä
Harmonisoidut koneturvallisuuden A-, B- ja C-tyypin standardit, kuten ISO 12100, muodostavat perustan koneiden turvalliselle suunnittelulle (ISO 12100:2010). Ne ohjaavat riskienarviointia ja riskien vähentämistä koko koneen elinkaaren ajan suunnittelusta käyttöön ja huoltoon sekä materiaalien hyödyntämiseen elinkaaren loppupäässä. Kun riskit tunnistetaan ja hallitaan jo suunnitteluvaiheessa, vältetään kalliit korjaukset, seisokit ja materiaalihukka. Tämä tukee resurssitehokkuutta ja vähentää ympäristökuormitusta.
Esimerkiksi workshopin asiantuntijana ja moderaattorina toimineen Metalliteollisuuden Standardoimisliitto ry:n tarjoama riskienarviointityökalu auttaa yrityksiä arvioimaan vaaratekijöitä systemaattisesti (METSTA 2024). Tällainen ennakoiva turvallisuustyö ei ole pelkkää säädösten noudattamista – se on investointi kestävään tuotantoon. Turvalliset koneet kestävät pidempään, mikä vähentää tarvetta uusille laitehankinnoille ja säästää luonnonvaroja.
Kyberturvallisuus on vihreän siirtymän uusi ulottuvuus
Digitalisaatio ja esineiden internet (IoT) muuttavat konepajateollisuuden riskikenttää merkittävästi. Verkottuneet koneet ja etäohjausjärjestelmät altistuvat kyberhyökkäyksille, jotka voivat pahimmillaan pysäyttää tuotannon tai aiheuttaa vaaratilanteita. EU:n uusi koneasetus (EurLex 2023), joka tulee voimaan vuonna 2027, nostaa kyberturvallisuuden samalle tasolle kuin mekaanisen ja sähköisen turvallisuuden. Valmistajien on varmistettava, että ohjausjärjestelmät ja ohjelmistot kestävät sekä tahattomat virheet että tahalliset hyökkäykset (Nemko 2025). Myös tekoäly tuo mukaan uuden ulottuvuuden. Jos koneessa on turvallisuustehtäviä hoitava tekoäly, se luokitellaan korkean riskin järjestelmäksi, mikä edellyttää erillistä vaatimustenmukaisuuden arviointia ja riippumatonta tarkastusta, vaikka harmonisoituja standardeja ei vielä ole. Tämä linkittyy myös EU:n AI Act -lainsäädäntöön, joka korostaa läpinäkyvyyttä ja vastuullista tekoälyn käyttöä (Monica ym. 2024).
Asetus edellyttää, että koneiden muutokset on dokumentoitava juridisesti oikein. Esimerkiksi ohjelmistopäivitys voi tehdä käyttäjästä lain silmissä valmistajan. Lisäksi keskeisenä vaatimuksena on digitaalisten käyttöohjeiden suojaaminen, jossa ohjeet on salattava, versiohallittava ja säilytettävä vähintään kymmenen vuotta, jotta kriittistä turvallisuustietoa ei voida väärentää (Winkler 2024). Myös CE-merkintä saa uuden merkityksen. Jatkossa vaatimustenmukaisuus ei ole mahdollista ilman kyberturvallisuuden todistetta. Dokumentaatioon sisältyvät kyberriskianalyysit, suojauskonseptit hyökkäyksiä vastaan sekä menettelyt ohjelmistojen ja laiteohjelmistojen turvalliseen ylläpitoon (EurLex 2023). Yrityksiltä edellytetään lisäksi jatkuvaa osaamisen kehittämistä, kyberturvallisuusosaamista, monialaisia koulutusohjelmia ja täydennyskoulutusta standardeista, teknologiasta ja lainsäädännöstä (TÜV Süd 2025).
Uusi koneasetus tekee selväksi, että turvallisuus ei ole enää pelkkä tekninen vaatimus, vaan strateginen osa kestävää ja kilpailukykyistä teollisuutta. Kyberturvallisuus, tekoäly ja digitaalinen dokumentaatio muodostavat kokonaisuuden, joka määrittää konepajateollisuuden toimintakyvyn vihreän siirtymän aikakaudella. Jos tuotanto keskeytyy tai koneet toimivat virheellisesti, seurauksena voi olla materiaalihukkaa, ylimääräisiä päästöjä ja vaarallisia tilanteita (Pačaiová ym. 2024, 22). Siksi vihreä siirtymä vaatii kokonaisvaltaista turvallisuusajattelua, jossa fyysinen ja digitaalinen maailma kulkevat käsi kädessä.
Lopuksi
Vihreä siirtymä ei onnistu ilman turvallisuuden huomioon ottamista ja siihen liittyvän osaamisen kehittämistä. Standardien noudattaminen, riskienhallinta ja kyberturvallisuus eivät ole pelkkiä velvoitteita – ne ovat strategisia keinoja rakentaa kestävää, tehokasta ja kilpailukykyistä teollisuutta vihreän siirtymän periaatteiden mukaisesti (EurLex 2025). Tämän kokonaisuuden osaamisen kehittäminen on otettu mukaan Ohite-hankkeen tematiikkaan, ja se pohjustaa hyvin hankkeessa kehitettävää oppimismallia, mikä edellyttää moninaisten osaamistarpeiden huomioon ottamisen.
Kirjoittajat
Pirita Ihamäki työskentelee yliopettajana Tampereen ammattikorkeakoulun teknologiateollisuuden osaamisyksikössä. Hän on Ohite-hankkeen asiantuntija.
Mika Moisio työskentelee lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa. Hän on Ohite-hankkeen projektipäällikkö.
Anne-Marie Tuomala työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän on Ohite-hankkeen projektipäällikkö LABissa.
Lähteet
EurLex. 2023. Regulation (EU) 2023/1230 of the European Parliament and of the Council of 14 June 2023 on machinery and repealing Directive 2006/42/EC of the European Parliament and of the Council and Council Directive 73/361/EEC. Viitattu 24.11.2025. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32023R1230
EurLex. 2025. The Clean Industrial Deal: A joint roadmap for competitiveness and decarbonisation. Communication From the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee Of the Regions. Viitattu 24.11.2025. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A52025DC0085
ISO 12100:2010. Safety of machinery – General principles for design – Risk assessment and risk reduction. Viitattu 24.11.2025. Saatavissa https://www.iso.org/obp/ui/en/#iso:std:iso:12100:ed-1:v1:en
METSTA. 2024. Koneturvallisuusstandardit. Riskinarviointityökalu. Viitattu 24.11.2025. Saatavissa https://metsta.fi/koneturvallisuuden-standardit-metsta/riskinarviointityokalu/
Monica, L., Madonna, M., Carra, S. & Anastasi, S. 2024. How European Artificial Intelligence Act Impacts on Machinery products. Teoksessa Kolowrocki & Kosmowski. (toim.). Advances in Reliability, Safety and Security, Part 5. Gdynia: Polish Safety and Reliability Association. Viitattu 26.11.2025. Saatavissa https://esrel2024.com/wp-content/uploads/articles/part5/how-european-artificial-intelligence-act-impacts-on-machinery-products.pdf
Nemko. 2025. New EU Machinery Regulation 2023/1230: Cybersecurity Now Mandatory. 19.9.2025. Viitattu 24.11.2025. Saatavissa https://www.nemko.com/blog/eu-machinery-regulation-2023/1230
Pačaiová, H., Turisová, R., Glatz, J. & Onofrejová, D. 2024. Sustainability Assessment of Machinery Safety in a Manufacturing Organization Using AHP and CART Methods. Sustainability. Vol. 16 (9), 3718. Viitattu 26.11.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/su16093718
TÜV Süd. 2025. EU machinery regulation: What applies from 2027, Industrial Digital Transformation. Viitattu 26.11.2025. Saatavissa https://www.idt.media/metaverse/eu-machinery-regulation-what-applies-from-2027/1239942
Winkler, S. 2024. Digital documentation for machines. IBF 4.11.2024. Viitattu 26.11.2025. Saatavissa https://www.ibf-solutions.com/en/seminars-and-news/news/digital-operating-instructions-declarations-of-conformity
Linkit
Linkki 1. Tampereen ammattikorkeakoulu. OHITE – Jatkuvan oppimisen palvelumalli kestävän ja hiilineutraalin valmistavan teollisuuden tarpeisiin. Viitattu 17.12.2025. Saatavissa https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/ohite-jatkuvan-oppimisen-palvelumalli-kestavan-ja-hiilineutraalin-valmistavan-teollisuuden
