Liikunnan ja urheilun parissa sattuu päivittäin pieniä ja joskus vakavampiakin tapaturmia. Usein kyse on nyrjähdyksestä tai lihasrevähdyksestä, mutta toisinaan tilanne voi olla henkeä uhkaava. Kuka silloin osaa toimia?
Turvallisuutta ei voi ulkoistaa
Suomessa sattuu vuosittain yli 150 000 liikuntatapaturmaa, joista lähes 25 000 johtaa sairaalahoitoon (Tilastokeskus 2021). Liikunta- ja urheilualan arki on täynnä riskejä: harjoitusten intensiivisyys, fyysiset kontaktit ja vaihtelevat ympäristöt lisäävät tapaturmien todennäköisyyttä. Kun loukkaantuminen tapahtuu, paikalla ei useinkaan ole terveydenhuollon ammattilaista – vaan valmentaja, ohjaaja tai opiskelija. Esimerkiksi jalkapallo-ottelussa päänsä lyönyt pelaaja tarvitsee välittömästi apua kentän laidalla – eikä silloin riitä pelkkä teoria, vaan tarvitaan käytännön harjoittelua ja varmuutta. Siksi ensiapuosaaminen kuuluu kaikille, ei vain harvoille.
Lainsäädäntö velvoittaa toimijoita varautumaan onnettomuuksiin. Pelastuslaki (379/2011) edellyttää riittäviä ensiapuvalmiuksia oppilaitoksissa ja liikunta-alan toimijoilla. Myös Kokoontumislaki (530/1999) korostaa, että yleisön turvallisuudesta vastaaminen on sekä juridinen että moraalinen velvollisuus. Kun turvallisuudesta puhutaan, ensiaputaidot eivät saa jäädä taka-alalle.
Opinnäytetyössämme (Ratilainen & Vilén 2025) kehitettiin uudenlainen ensiapukurssi Varalan Urheiluopiston opiskelijoille. Taustalla oli havainto, että vaikka turvallisuudesta puhutaan liikunta-alalla paljon, ensiaputaitoja ei harjoitella riittävästi. Kurssin tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden varmuutta kohdata hätätilanteita ja vahvistaa heidän valmiuksiaan toimia oikein. Kurssi ei siis syntynyt tyhjästä, vaan todellisesta tarpeesta.
Kurssi rakentui ja kehittyi palautteen avulla
Suunnittelimme ensiavun verkkokurssin yhdessä Varalan asiantuntijoiden kanssa. Kokonaisuus sisältää 17 aihealuetta, jotka tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä ensiapuun ajasta ja paikasta riippumatta. Verkko-opetus ei kuitenkaan korvaa lähiharjoittelua, vaan täydentää sitä: kun teoria on hallussa, käytännön harjoittelu on tehokkaampaa ja jännitys vähenee.
Verkko-opiskelu on myös tätä päivää. Opiskelijat odottavat, että oppiminen on joustavaa ja digitaaliset ratkaisut tukevat heidän arkeaan. Ensiaputaitojen harjoittelu verkossa vastaa tähän odotukseen ja tekee tärkeästä osaamisesta helpommin saavutettavaa.
Kurssia pilotoitiin liikunnanopettajien kanssa, ja heidän palautteensa perusteella sisältöä muokattiin entistä käyttäjälähtöisemmäksi. Kiitosta saatiin erityisesti kurssin selkeydestä ja konkreettisuudesta. Kehitystyö osoitti myös sen, että ensiaputaidot eivät ole koskaan ”valmiit” – niitä on päivitettävä jatkuvasti, aivan kuten urheilijan kuntoakin.
Verkkokurssin tavoitteena on madaltaa kynnystä harjoitella ensiapua ja lisätä opiskelijoiden varmuutta ennen käytännön harjoittelua. Myös Varalan opettajat pitävät kurssia merkittävänä osana turvallisuuskulttuurin vahvistamista. Kurssi on rakennettu niin, että se on helposti päivitettävissä ja sen mallia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös muissa urheiluopistoissa tai liikunta-alan koulutuksissa. Tarkoituksena on, että digitaalinen oppimisympäristö tukee jatkossa yhä laajemmin ensiaputaitojen opetusta ja ylläpitoa.
Ensiapu koskee meitä kaikkia
Ensiaputaidot eivät ole vain terveydenhuollon ammattilaisten vastuulla. Jokainen voi joutua tilanteeseen, jossa nopea toiminta ratkaisee. Pienikin taito – kyky asettaa loukkaantunut kylkiasentoon tai pysäyttää runsas verenvuoto – voi olla ratkaiseva.
Liikuntatapaturmien ennaltaehkäisy hyödyttää koko yhteiskuntaa: se vähentää terveydenhuollon kuormitusta ja tukee ihmisten mahdollisuutta liikkua turvallisesti. Opiskelijoiden osaamisen vahvistaminen jo koulutuksen aikana lisää valmiuksia toimia vastuullisesti sekä arjessa että tulevassa työssä.
Kun ensiapuosaamisesta tulee osa urheilualan arkea, turvallisuudesta tulee myös yhteisöllinen asia. Se luo luottamusta, rohkaisee osallistumaan ja tekee liikunnasta entistä saavutettavampaa kaikille – iästä, taustasta tai kokemuksesta riippumatta.
Verkkokurssi on vain yksi askel, mutta sen viesti on selkeä: ensiapu on taito, joka voi pelastaa ihmishengen.
Kirjoittajat
Noora Ratilainen ja Saija Vilén opiskelevat viimeistä vuotta ensihoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Tia Windahl työskentelee LABissa ensihoidon lehtorina.
Lähteet
Andrea Piacquadio. 2020. Mies, ihmiset, nainen, fitness. Pexels. Viitattu 5.9.2025. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/mies-ihmiset-naine-fitness-3760275/
Kokoontumislaki 530/1999. Viitattu 5.9.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990530
Pelastuslaki 379/2011. Viitattu 5.9.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379
Ratilainen, N. & Vilén, S. 2025. Ensiavun verkkokurssi liikunta-alan opiskelijoille. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.9.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/897026/Ratilainen_Vilen.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Tilastokeskus. 2021. Liikuntatapaturmat Suomessa 2020. Viitattu 28.8.2025. Saatavissa https://www.stat.fi
