Kustannustehokkaampaa sydänohjausta oman potilasoppaan turvin

Kymenlaakson hyvinvointialueen sydänkeskus otti käyttöön itse tekemänsä sepelvaltimotautioppaan. LAB-ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksessa syntynyttä opasta on tarkoitus jakaa uusille sepelvaltimotautiin sairastuneille potilaille Kymenlaakson alueella antamaan ensitietoa sairaudesta sekä tukemaan potilaan omahoitoa.

Sydänpotilaiden ohjaus on tärkeää

Potilaan ohjaaminen on tärkeää sepelvaltimotautia sairastavan elämän laadun ja ennusteen kannalta (Hekkala 2021). Jokaiselle sepelvaltimotautiin sairastuneelle tulisi järjestää mahdollisuus päästä sydänhoitajan ohjaukseen, koska laadukkaalla ohjauksella tuetaan potilaan omahoidon onnistumista. Kymenlaakson alueella potilaat ohjataan sydänhoitajalle ohjaukseen noin viikon päästä sairaalasta kotiutumisen jälkeen.

Ruotsalaisen tutkimuksen (Wallert 2020) mukaan sydänohjauksessa käyneiden potilaiden kuolleisuus väheni viiden vuoden seurannan aikana puolella verrattuna heihin, joille ohjausta /kuntoutusta ei ollut annettu. Sydänohjaus antaa sairastuneille paitsi tietoa sairaudesta myös tukea sairauden kanssa elämiseen ja riskitekijöiden hallintaan (Hekkala 2021).

Sydänohjauksen tarkoituksena on sitouttaa potilaita omahoitoon ja antaa heille eväitä tulevaisuutta varten sekä ohjeistaa heitä itse ottamaan yhteyttä vuosittain lääkäriin sepelvaltimotaudin lääkityksen, hoidon jatkuvuuden ja oireiden seurannan vuoksi, koska sepelvaltimotauti on etenevä sairaus (Hekkala 2021.)

Sydänohjauksessa on tärkeää läpikäydä potilaan kanssa yhdessä lääkehoitoa, sairauteen sopeutumista, mahdollista tupakanpolton lopettamista sekä kertoa sydänyhdistysten toiminnasta ja vertaistuen mahdollisuudesta. Ohjauksessa annetaan myös tukea työhön paluuta ja liikkumista varten sekä ohjeita sydänystävälliseen terveelliseen ravitsemukseen (Abreu ym. 2020.)

Kuva 1. Hyvällä potilasohjauksella voidaan vaikuttaa elinajanennusteeseen. (geralt 2018)

LABin järjestämän kardiologisen hoitotyöhön erikoistumisopintojen kehittämistyön tavoitteena oli julkaista Kymenlaakson hyvinvointialueen oma potilasopas, koska oppaan monistaminen hyvinvointialueen omaa palvelua käyttäen on kustannustehokkaampaa kuin Sydänliiton oppaan tilaaminen. Suomenkielisestä oppaasta tehtiin myös englanninkielinen versio, koska englanninkieliselle oppaalle on ollut tarve jo pitkään.

Oppaassa on käsitelty sepelvaltimotautia, taudin syntyä, sairastumisen syitä, riskitekijöitä sekä tautiin liittyviä oireita ja sepelvaltimotaudin lääkehoitoa. Pääajatuksena on kuitenkin välittää potilaalle kattavasti tietoa siitä, miten taudin kanssa voi elää normaalia, täysipainoista elämää ja millä keinoin sepelvaltimotaudin etenemistä voidaan hidastaa.

Kymenlaakson sydänkeskuksen toiminta tulevaisuudessa

Sepelvaltimotautipotilaan sekundaariprevention toteutus tulee olemaan hyvinvointialueella jatkossa sydänhoitajavetoista. Sydänhoitaja kartoittaa ensimmäisen sairausvuoden aikana potilaan vointia, kolesterolilääkkeen vaikutusta sekä verenpainetasoa ja tarvittaessa konsultoi lääkäriä lääkehoidon riittävyydestä. Vuoden seurannan jälkeen potilas siirtyy perusterveydenhuollon tai työterveyden piiriin. Tavoitteena on tulevaisuudessa lisätä perusterveydenhuollon puolelle sydänpotilaiden hoitoon erikoistunutta osaamista.

Kirjoittaja

Riitta Teilas toimii sydänhoitajana Kymenlaakson hyvinvointialueen kardiologian poliklinikalla.

Katja Puhakainen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja toimii vastuuopettajana kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutuksessa.

Lähteet

Abreu, A., FrederixI, I., Dendale, A., Janssen, A., Doherty, P., Piepoli, MF, Völler, H. & Davos, CH.  2020. Standardization and quality improvement of secondary prevention though cardiovascular rehabilitation programmes in Europe: The avenue towards EAPC accreditation programme: ­ A position statement of the Secondary Prevention and Rehabilitation Section of the European Association of Preventive Cardiology (EAPC). Eur J Prev Cardiol 2020;2047487320924912. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33611459

geralt. 2018. Altmann, G. Sydänkäyrä, elämä, lanka. Pixabay. Viitattu 25.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/syd%C3%A4n-k%C3%A4yr%C3%A4-el%C3%A4m%C3%A4-lanka-3405559/

Hekkala, A-M., Laukkanen, J. & Airaksinen, J. 2021. Sepelvaltimotaudin sekundaari-reventio ‒ tiedosta tehokkaaseen toteutukseen. Suomen lääkärilehti, Vuosikerta. 76. Nro 9, 557‒562. Saatavissa http://hdl.handle.net/10138/332165

Wallert, J., Olsson, E., Pingel, R., Norlund, F., Leosdottir, M., Burell, G. & Held, C. 2020.  Attending heart school and long-term outcome after myocardial infarction: A decennial SWEDEHEART registry study. Eur J Prev Cardiol 2020:27:145–54. Saatavissa  https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31514507