Pään yli heittäminen on monimutkainen ja vaativa liike, joka vaatii koko kehon koordinaatiota (Chang ym. 2016, 157). Olkapään ja kyynärpään vammat ovat tyypillisiä vammoja heittäjillä (Haapasalo & Pasanen 2022, 707, 716). Myös Ha ym. (2023) ovat havainneet olkapään ja kyynärpään vammojen olevan tyypillisiä vammoja baseball-pelaajilla. Kyynärpäähän kohdistuu merkittäviä vääntövoimia pään yläpuolelta suoritettavassa heitossa. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota oikeanlaiseen heittotekniikkaan sekä riittävään palautumiseen. (Zaremski ym. 2019, 338.)
Shitara ym. (2022) tutkivat, miten olkapään ulkokierron lihasvoimaharjoittelu ja venyttely vaikuttavat olkapään sekä kyynärpään vammojen riskin vähentämiseen pään yläpuolisessa heittoliikkeessä. He havaitsivat, että säännöllinen ulkokiertäjien lihasvoimaharjoittelu yhdessä liikeradan ylläpitävän venyttelyn kanssa vähensivät selvästi yläraajan vammojen riskiä. Lindgrenin ym. (2025) opinnäytetyössä käsiteltiin pesäpallon olka- ja kyynärpään heittovammojen riskitekijöitä ja niiden vähentämistä nuorilla pesäpalloilijoilla.
![[Alt-teksti: Baseball-heittäjä eri asennoissa pallonheiton eri vaiheissa.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/06/276_2025_Kyynarpaan-heittovammojen-vahentaminen-olkapaan-harjoittelulla-1024x535.jpg)
Miksi olkapään harjoittelu suojaa kyynärpäätä heitossa?
Baseball-pallon heittoliike koostuu useasta eri vaiheesta. Heittoliikkeen aikana kyynärpään vammojen taustalla on usein koko kehoa läpäisevien kineettisten ketjujen toimintahäiriöitä (Zaremski ym. 2017, 180). Kineettisellä ketjulla tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan ihmiskeho koostuu toisiinsa liittyvistä linkeistä ja segmenteistä. Yhden segmentin liike vaikuttaa muihin segmentteihin (Ellenbecker & Aoki 2020).
Kineettiset ketjut mahdollistavat optimaalisen suorituksen pallon heitossa siirtäen liikkeen alaraajoista lantion ja vartalon kautta yläraajoihin. Puutteet kineettisessä ketjussa yhdessä vaiheessa johtavat kompensoiviin kuormituksiin muissa nivelissä ja pehmytkudoksissa. (Zaremski ym. 2017, 180.) Erityisesti olkapään ja lapaluun huono koordinaatio lisäävät kyynärpään rasituskuormitusta heiton maksimaalisessa ulkokierrossa. Olkanivelen puutteellinen ulkokierto siirtää osan ulkokiertoon kuuluvasta liikkeestä kyynärnivelen varaan, mikä voi altistaa kyynärpään rasitusvammoille. (Tsuruike ym. 2022, 10–11.)
Myös Helmkamp ym. (2020) osoittivat, että muutokset olkapään ulkokierrossa ovat yhteydessä kyynärpään vammariskiin. Muutokset johtuvat pääosin pehmytkudosten sopeutumisesta, eivät luukudoksen rakenteellisista muutoksista. Kyynärpään kipu ja vammat voivat johtua virheistä kineettisen ketjun missä tahansa vaiheessa (Haapasalo & Pasanen 2022, 707, 716). Urheilijoiden kokonaisvaltainen tutkimus ja harjoittelun yksilöllinen suunnittelu onkin ensiarvoisen tärkeää (Sciascia & Kibler 2006, 475).
Olkapään kiertäjäkalvosimen tehtävänä on tukevoittaa olkapäätä, keskittää olkaluun pää lapaluun nivelkuoppaan sekä osallistua olkapään liikkeiden hallintaan. Kiertäjäkalvosin koostuu neljästä lihaksesta ja näiden jänteistä. Nämä lihakset ovat: lavanaluslihas (m. subscapularis), ylempi lapalihas (m. supraspinatus), alempi lapalihas (m. infraspinatus) sekä pieni liereälihas (m. teres minor). (Olkapään jännevaivat: Käypä hoito -suositus 2022.) Näistä lihaksista olkapään ulkokiertoa tekevät kaksi lihasta: alempi lapalihas ja pieni liereälihas. Nämä kaksi lihasta ovat keskeisessä roolissa edistämään olkapään dynaamista vakautta. (Ueda ym. 2022, 1.) Ulkokiertäjien lihaskuntoharjoittelulla voi sekä parantaa olkapään joustavuutta että vähentää kyynärnivelen kuormitusta (Shitara ym. 2022, 1, 5).
Lindgrenin ym. (2025) opinnäytetyössä tarkoituksena oli koota tutkimustiedon pohjalta opas pesäpallonuorten valmentajille olka- ja kyynärpäävammojen vähentämiseen. Oppaassa on tietoa yläraajan anatomiasta sekä nuoren urheilun erityispiirteistä. Lisäksi oppaassa on harjoitteita ja videoita esimerkiksi olkapään ulkokierron harjoittamiseen.
Kirjoittajat
Mirko Lindgren on fysioterapeuttiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Heli Lahtio toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina.
Lähteet
Chang, E., Bishop, M., Baker, D. & West, R. 2016. Interval Throwing and Hitting Programs in Baseball: Biomechanics and Rehabilitation. The American journal of orthopedics (Belle Mead, N.J.). Vol. 45 (3), 157. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26991569/
Diffendaffer, A., Bagwell, M., Fleisig, G., Yanagita, Y., Stewart, M., Cain, E., Jr, Dugas, J. & Wilk, K. 2023. The Clinician’s Guide to Baseball Pitching Biomechanics. Sports 63 health, 15(2), 275. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1177/19417381221078537
Ellenbecker, T. D. & Aoki, R. 2020. Step by Step Guide to Understanding the Kinetic Chain Concept in the Overhead Athlete. Current Reviews in Musculoskeletal Medicine. Vol. 13, 155–163. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7174497/pdf/12178_2020_Article_9615.pdf.
Ha, D., Nagai, S., Noh, B., Mukai, N., Miyakawa, S. & Takemura, M. 2023. Injury Prevalence among Young Elite Baseball Players. Sports (Basel, Switzerland). Vol. 11(7), 134. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/sports11070134Sports
Haapasalo, H. & Pasanen, K. 2022. Urheilijan tuki- ja liikuntaelinsairauksien erityispiirteet. Teoksessa Helenius, I., Laitinen, M. & Sirola, J. (toim.). Ortopedia. 2. uudistettu painos. Helsinki: Kandidaattikustannus Oy. 706, 716.
Helmkamp, J., Bullock, G., Rao, A., Shanley, E., Thigpen, C. & Garrigues, G. 2020. The Relationship Between Humeral Torsion and Arm Injury in Baseball Players: A Systematic Review and Meta-analysis. Sports health. Vol. 12(2), 132–138. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1177/1941738119900799
Lindgren, M. Vasarainen, R & Vesterholm, S. 2025. Nuorten pesäpalloilijoiden yläraajan heittovammariskien vähentäminen. Opas valmentajille. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053118745
Olkapään jännevaivat. Käypä hoito -suositus 2022. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50099
Sciascia, A. & Kibler, W. B. 2006. The pediatric overhead athlete: what is the real problem? Clinical journal of Sport Medicine: Official Journal of the Canadian Academy of Sport Medicine. Vol. 16(6), 475. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1097/01.jsm.0000251182.44206.3b
Shitara, H., Tajika, T., Kuboi, T., Ichinose, T., Sasaki, T., Hamano, N., Kamiyama, M., Yamamoto, A., Kobayashi, T., Takagishi, K. & Chikuda, H. 2022. Shoulder stretching versus shoulder muscle strength training for the prevention of baseball-related arm injuries: a randomized, active-controlled, open-label, non-inferiority study. Scientific reports. Vol. 12 (1), 22118, 1–9. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1038/s41598-022-26682-1
Tsuruike, M., Mukaihara, Y., & Ellenbecker, T. 2022. Can the Scapular Dyskinesis Test be Associated with Throwing Related Injuries During the Course of Collegiate Baseball Seasons?. International journal of sports physical therapy. Vol. 17(4), 707–714. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.26603/001c.34676
Ueda, A., Mitani, Y., Koda, H., Omine, T., Inada, R., Konishi, N., & Mori, S. 2022. Verification of Shoulder External Rotators Strength Measurement Using a Suspension Scale. Cureus. Vol. 14(6), e26106.1. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.7759/cureus.26106
Zaremski, J., Wasser, J. & Vincent, H. 2017. Mechanisms and Treatments for Shoulder Injuries in Overhead Throwing Athletes. Current sports medicine reports, 16(3), 180. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1249/jsr.0000000000000361
Zaremski, J., Vincent, K. & Vincent, H. 2019. Elbow Ulnar Collateral Ligament: Injury, Treatment Options, and Recovery in Overhead Throwing Athletes. Current Sports Medicine Reports. 338-345. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1249/jsr.0000000000000629