LAB Biofine – Mistä projektisalkkumme koostuu?

Tämän artikkelin kirjoitushetkellä LAB Biofinen projektisalkku sisältää viisi erilaista hanketta. Nämä hankkeet muodostavat perustaa biotalouden tulevalle kasvulle Suomessa, etenkin Etelä-Karjalassa.

Kun LAB-ammattikorkeakoulu sai rahoituksen biotalouden kehittämiseen alueella, kyseessä oli LABin historian suurin ulkopuolista rahoitusta saanut hanke. Se alkoi LABin kehittämishankkeena yhteistyössä LUT-yliopiston kehittämishankkeen kanssa (LUT 2024), ja siihen sisältyi myös LABin investointihanke. Samanaikaisesti käynnistettiin myös Lappeenrannan Biofine-pilottilaitoksen kansainvälistymishanke (Tossavainen 2024).

Työn alkaessa projektiorganisaatio koottiin toimimaan näiden neljän hankkeen puitteissa. Projektisuunnitelmat ja tavoitteet oli tehty, mutta seuraavaksi oli määriteltävä, miten tavoitteet saavutetaan ja miten kokonaisuutta hallitaan. Niinpä intensiivinen suunnittelu käynnistyi. Pian huomattiin LUTin vihreitä liuottimia koskevalla tutkimuksella olevan erittäin paljon potentiaalia tulevaa pilottilaitosta ajatellen. Suomen Akatemia avasi investointirahoituksen vuoden 2024 lopussa. Hakemus tehtiin ja hyväksyttiin, joten LAB Biofine -projektisalkku kasvoi neljästä viiteen hankkeeseen (LAB 2025a).

Kaavio esittää LAB Biofine -kehittämisprojektin toimenoiteet vuoteen 2030 saakka.
Kuva 1. LAB Biofinen tiekartta vuoteen 2030. (Kuva: LAB Biofinen tiimi)

Ekosysteemi

LAB Biofine -hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda yhteistyöverkosto innovaation ja kehityksen ympärille erityisesti biomateriaaleihin ja biotalouteen liittyen. Kutsumme tätä ekosysteemiksi. Työn alussa aloimme nopeasti ottaa yhteyttä eri yrityksiin ja kumppaneihin, ja jo vuonna 2024 ekosysteemin idea oli olemassa. Yhteistyössä kumppaneidemme kanssa ekosysteemiä on kehitetty selkeämmäksi ja konkreettisemmaksi. Työ jatkuu edelleen, ja olemme onnistuneet luomaan alustan vankalle idealle. Seuraava askel olisi kuvaannollisesti kaataa betoni tukevan alustamme päälle.

Ekosysteemin päätavoite on auttaa yrityksiä kasvamaan, joten keskitymme erilaisiin arvonluontiprosesseihin. Näihin voi sisältyä kemiallisia ja mekaanisia prosesseja biomassan ympärillä, mutta myös laitteiden ja koneiden kehittämistä uusille materiaaleille. Uusilla materiaaleilla on myös omat lakinsa ja säädöksensä. Kun ekosysteemi kasvaa, tarvitaan logistiikka- ja varastointiratkaisuja. Ehkä tärkein osa ekosysteemiä ovat kuitenkin ammattilaiset ja asiantuntijat. LAB-ammattikorkeakoulu rakentaa pilottilaitosta tukemaan yrityksiä ja TKI-toimintaa biomassan arvonluonnissa sekä kouluttamaan uusia asiantuntijoita (LAB 2024a).

Kuten mainittua, projektisalkku sisältää myös kansainvälistymishankkeen. Tavoitteena on luoda vahva verkosto kansainvälisen yhteistyön aloittamiseksi ekosysteemin sisällä. Vaikka pilottilaitos rakennetaan Suomeen, kumppaneita etsitään aktiivisesti myös ulkomailta (LAB 2024b).

Kuva 2. LAB Biofinen ekosysteemityöpaja järjestettiin Lappeenrannassa lokakuussa 2025. (Kuva: Kirsi Ojapelto)

Pilottilaitos

Ekosysteemin ydin tulee olemaan LAB Biofine -pilottilaitos. Laitokseen liittyen on käynnissä kaksi erilaista investointia. Teknologiavalinnat ovat paineistetun kuuman veden uuttoreaktorilinja (PHWE) ja kestävien liuottimien uuttoreaktorilinja, erityisesti syville eutektisille liuottimille (DES). Molemmat linjat keskittyvät biomassan uuttamiseen, mikä tarkoittaa, että eri biomassoista voidaan erottaa arvokkaita komponentteja ja jalostaa niitä edelleen (LAB 2025a).

Kun aloitimme, suuri kysymys oli, miten rakennamme pilottilaitoksen, joka palvelee koulutusta, tutkimusta, kehitystä ja yrityksiä. Keväällä 2025 päätettiin, että monikäyttöinen modulaarinen pilottilaitos hyödyttää parhaiten kumppaneita. Modulaarisuus antaa myös mahdollisuuden sopeutua mahdollisiin tuleviin muutoksiin (LAB 2025b).

Mitä seuraavaksi?

LAB Biofine on rakenteellisesti jaettu pienempiin projekteihin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdessä kumppaneidemme kanssa rakennamme enemmän kuin pilotointikeskusta ja kumppaniverkostoa. LAB-ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto tekevät yhteistyötä Etelä-Karjalan liiton ja Lappeenrannan kaupungin kanssa, jotta LAB Biofine olisi houkutteleva paitsi yrityksille ja tutkimuslaitoksille myös opiskelijoille ja asiantuntijoille. LAB Biofine tulee vaikuttamaan yhteiskunnassa edistämällä biotalouden kasvua verkoston sisällä (LAB 2024a).

Projektiorganisaatio työskentelee aktiivisesti rakentaakseen pilottilaitosta ja herättääkseen ekosysteemin eloon. Tule juttelemaan ja liity osaksi ekosysteemiä!

Kirjoittaja

Teemu Piesanen työskentelee kehittämispäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä. Hän on LAB Biofinen projektipäällikkö.

Lähteet

LAB-ammattikorkeakoulu. 2025a. Vihreiden liuottimien kokeiluympäristö investointihanke. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/vihreiden-liuottimien-kokeiluymparisto-investointihanke

LAB-ammattikorkeakoulu. 2025b. LAB Biofine. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/tutkimus-kehitys/vahvuusalueet/monikayttoiset-materiaalit/lab-biofine

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024a. LAB Biofine – Kehittämishanke. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/biofine  

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024b. LAB Biofine Pilot Plant:n kansainvälistyminen. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/lab-biofine-pilot-plantn-kansainvalistyminen

LUT-yliopisto. 2024. LAB Biofine. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://www.lut.fi/en/projects/lab-biofine  

Tossavainen, J. 2024. LAB-​ammattikorkeakoulu sai histo­rial­lisen suuren rahoi­tuksen uuteen toimintaan. Etelä-Saimaa 8.10.2024. Viitattu 19.11.2025. Saatavissa https://www.esaimaa.fi/paikalliset/7959040