Lapsipotilaan tutkimisen tarkistuslista ensihoitajille

Ensihoitajat kohtaavat lapsipotilaita melko harvoin; heidän osuutensa on alle 10 % kaikista tehtävistä. Lapsipotilas aiheuttaa ensihoitajissa usein epävarmuutta ja stressiä. Pediatriset hätätilanteet ovat haastavia niiden harvinaisen esiintyvyyden vuoksi, ja usein ensihoitajilta puuttuvat rutiinit tutkia sekä hoitaa lapsipotilasta systemaattisesti. Asioiden ulkoa muistaminen ei ole tarpeen harvoin lapsia hoitavissa yksiköissä, vaan silloin on hyvä käyttää muistin tukena erilaisia tarkistuslistoja. (Oulasvirta ym. 2021.) 

Lapsen huoltajat tulee ottaa mukaan hoitotilanteeseen, koska he tuntevat lapsen parhaiten ja osaavat kertoa, onko vointi tai tila normaalista poikkeava. Lapsen tutkimiseen on suhtauduttava erityisen rauhallisesti ja kiireettömästi, ellei kyseessä ole välitön hätätilanne. Perustutkimukset tulee tehdä aina, vaikka lapsen pelokkuuden tai arkuuden vuoksi tutkimusten tekemättä jättäminen tuntuisi helpommalta vaihtoehdolta. (Alanen ym. 2016, 237.)

Tässä tekstissä esitellään LAB-ammattikorkeakoulun lapsipotilaan ensihoito-osaaja -koulutuksen yhteydessä kehitetty lapsipotilaan tutkimisen tarkistuslista Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle.

Lapsipotilaan systemaattinen tutkiminen tarkistuslista perustuu Euroopan Elvytysneuvoston suosituksiin, ja se toimii muistin tukena yhdessä Pedimetrin kanssa lapsipotilaita hoidettaessa.

Systemaattinen tutkiminen antaa tukea

Hätäkeskus ilmoittaa esitiedoissa yleensä lapsen iän. Ennen kohteeseen menoa soitetaan ilmoittajalle ja selvitetään tapahtumatiedot sekä varmistetaan lapsen ikä ja tiedossa oleva paino. Näiden tietojen perusteella käydään läpi yhdessä työparin kanssa lapsen iänmukaiset vitaaliarvot ja tehtävällä mahdollisesti käytettävien lääkkeiden oikeat annostukset pedimetriä apuna käyttäen.

Kohteessa tehdään nopea ensiarvio ja päätös siitä, onko kyseessä vakavasti sairas lapsi vai ei ja tarvitseeko hän välitöntä hengenpelastavaa hoitoa sekä lisäresursseja. Ensiarvio suoritetaan alle 10 sekunnissa käyttämällä vain näkö- ja kuuloaisteja. Tarkkailtavia asioita ovat lapsen käyttäytyminen, hengittäminen ja vartalon väri. (European Resuscitation Council Guidelines 2021.)

Tarkennettu arvio tehdään systemaattisesti ABCDE-protokollan mukaan. Systemaattisen lähestymistavan keskeisin periaate on, että henkeä uhkaava ongelma tunnistetaan ja hoito suoritetaan välittömästi ennen kuin siirrytään seuraavaan vaiheeseen. Tarkennettu tilanarvio toistetaan säännöllisesti, erityisesti toimenpiteen jälkeen sen vaikutuksen arvioimiseksi ja potilaan tilassa tapahtuvien merkittävien muutosten jälkeen. (European Resuscitation Council Guidelines 2021)

Lapsipotilaan tutkimista täytyy harjoitella, ja siihen tulee olla käytössä strukturoitu ja systemaattinen malli. Hyvä ammattitaito helpottaa vaativasta tilanteesta selviytymistä myös henkisesti. (Suominen 2017.)

Lähteet

Alanen, P., Jormakka, J., Kosonen, A. & Saikko, S. 2016. Oireista työdiagnoosiin. Ensihoitopotilaan tutkiminen ja arviointi. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

European Resuscitation Council Guidelines. 2021. Pediatric Life Support. Viitattu 21.1.2023. Saatavissa https://www.cprguidelines.eu/assets/guidelines/European-Resuscitation-Council-Guidelines-2021-Pa.pdf

Jalkanen, L.& Harve-Rytsälä, H.2021. Lapsi ensihoidossa. Teoksessa Kuisma, M.,Holmström, P., Nurmi, J., Porthan,K. & Taskinen, T. (toim.) Ensihoito. 8. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Oulasvirta, J, Harve-Rytsälä, H, Lääperi M, Kuisma ,M. & Salmi, H. 2021.Why do infants need out-of-hospital emergency medical services? A retrospective, population-based study. Scandinavian Journal of trauma, Resuscitation and Emergency Medicine, vol. 29, no. 1.  Viitattu 4.4.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s13049-020-00816-8

Suominen, P. 2017. Lasten hätätilanteet ja niiden hoito. Lääkärilehti vsk 72 no. 36, 1933–1939. Viitattu 21.1.2023. Saatavissa https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/lasten-hatatilanteet-ja-niiden-hoito/?public=3cf9c8e72f642dce5f11803bbc187f52 Luettu 21.01.2023.