Kiertotaloudella kohti vähähiilistä rakentamista

Maapallon kantokyky ei tule kestämään lineaariseen talousjärjestelmään perustuvaa kulutusta. Talouskasvu on vaatinut runsaasti neitseellisiä luonnonvaroja tuotteisiin, jotka lopulta hylätään käyttötarkoituksen päätyttyä. (Huttunen 2021, 8.) Elämme ekologisen kriisin aikaa, jossa akuuteimmat ympäristöhaitat ovat ilmastonlämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen. Kestävyyskriisiin on lähdetty pureutumaan kokonaisvaltaisella ilmastopolitiikalla, joka tulee ohjaamaan koko tuotantosektoria. Rakennetun ympäristön merkitys on kiistaton tavoitellessa ekologisesti kestävää yhteiskuntaa (Huttunen 2021, 12.) Valtioneuvoston tavoitteena on, että kiertotaloudesta tehdään vuoteen 2035 mennessä talouden uusi perusta. Kiertotaloudessa tuotteet pyritään pitämään mahdollisimman kauan kierrossa säilyttäen arvonsa. (YM)

Muuntojoustavuudella kiertotalouden ytimeen

Kaupunkien jatkuva kehittyminen vaatii rakennuksilta enemmän joustavuutta, sopeutumiskykyä ja resilienssiä pystyäkseen vastaamaan nopeasti muuttuviin tilatarpeisiin (ROTI 2021, 9–11). Covid-19-pandemian myötä lisääntynyt hybridityöskentely on osoitus nopeasta muutoksesta, joka on yllättänyt kaikki. Muuntojoustavien ratkaisujen käyttöönotolla on kiire. (GBCF 2021.) Muuntojoustavuus on kyky muuttaa tai muokata tila palvelemaan tiettyä käyttötarkoitusta (Ala-Kotila & Häkkinen 2019, 5).  Ennakoimalla tulevia käyttötarpeita vähennetään tarvetta rakentaa uutta. Muuntojoustavuudella saadaan tilat tehokkaammin käyttöön ja pidennetään rakennuksen kokonaiskäyttöikää. Onnistuneet muuntojoustavat ratkaisut edellyttävät huolellista suunnittelua ja pitkäntähtäimen tarvearviointia. (ROTI 2021, 12–13.) Kuvassa 1 on esimerkki, kuinka monitoimitalon kokoustila muuntuu seuraavassa käyttötarkoituksessaan rivitaloasunnoksi.

Oikeanpuoleisessa pohjaratkaisukuvassa on kokoustila, joka on viereisessä kuvassa muutettu 3 huonetta ja keittiö asunnoksi.
Kuva 1. Kokoustilan muutos rivitaloasunnoksi (Tikkanen 2023, 24).

Kiertotalous huomioiden rakennusten käyttöaste maksimoidaan suunnittelemalla uudiskohteille useampi käyttötarkoitus. ”Kiertotalous osana rakentamista. Muuntojoustavan uudiskohteen rakentaminen” – opinnäytetyössä tutustuttiin Kariston monitoimitaloon, joka ensimmäisessä käyttötarkoituksessa palvelee Kariston koulua ja Lahden seurakuntaa. Alueen tilatarpeen ennustetaan muuttuvan syntyvyyden laskun seurauksena, joten seuraavassa käyttötarkoituksessaan rakennus toimii asuinrivitalona. Huomioimalla tuleva käyttötarkoitus mahdollisimman pitkälle jo rakennusvaiheessa helpotetaan käyttötarkoituksen muutosta ja tuetaan kiertotaloutta. (Tikkanen 2023.)

Olemassa olevien rakennusten joustavaa ja resurssitehokasta tilankäyttöä toteutetaan käyttötarkoituksen muutoksella eli konversiolla. Konversio voi tulla yhtä kalliiksi kuin uuden rakentaminen, jolloin kulttuurihistorialliset seikat usein ohjaavat muutokseen uuden rakentamisen sijasta. Vanhoissa rakennuksissa rakenteelliset ratkaisut luovat haasteita muuntojoustavuudelle, mutta parhaimmillaan käyttötarkoituksen muutoksella luodaan uusia toimintaedellytyksiä, säilytetään kaupungin kerrostumia ja parannetaan palvelutasoa sekä vetovoimaa. (GBCF 2021.)

Kirjoittajat

Leena Jormanainen on LAB:in rakennustekniikan lehtori, joka on vuosikymmenten aikana osallistunut lukuisten rakennushankkeiden toteuttamiseen.

Laura Tikkanen on rakennusalan työnjohdon opiskelija, joka on tehnyt opinnäytetyön: Kiertotalous osana rakentamista. Muuntojoustavan uudiskohteen rakentaminen.

Lähteet

Ala-Kotila, P. & Häkkinen, T. 2019. Monikäyttöisyys ja muunneltavuus kestävässä rakentamisessa. Helsinki: VTT. VTT Technology 363. Viitattu 4.3.2023. Saatavissa https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/technology/2019/T363.pdf

GBCF – Green Building Council Finland. 2021. Maailma muuttuu nopeammin kuin rakennettu ympäristö – Muunneltavuus ja muuntojousto vastaavat haasteeseen. Viitattu 5.4.2021 Saatavissa https://figbc.fi/maailma-muuttuu-nopeammin-kuin-rakennettu-ymparisto-muunneltavuus-ja-muuntojousto-vastaavat-haasteeseen/

Huttunen, E. (toim.). 2021. Kiertotalous rakennetussa ympäristössä.  MeediaZone Ou: Viro. Rakennustieto Oy. Viitattu 22.3.2023.

ROTI – Rakennetun omaisuuden tila. 2021. Kestävä rakennettu ympäristö on edellytys elinvoimaiselle yhteiskunnalle ja hyvälle arjelle. Viitattu 22.3.2023. Saatavissa https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/1492320/mod_folder/content/0/Rakennetun%20omaisuuden%20tila%202021.pdf?forcedownload=1

Tikkanen, L. 2023. Kiertotalous osana rakentamista. Muuntojoustavan uudiskohteen rakentaminen. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lappeenranta. Viitattu 31.3.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303284341

YM – Ympäristöministeriö. Hallituksen ilmastopolitiikka: kohti hiilineutraalia Suomea 2035. Viitattu 22.3.2023 Saatavissa https://ym.fi/hiilineutraalisuomi2035

Linkit

Linkki 1. Tikkanen, L. 2023. Kiertotalous osana rakentamista. Muuntojoustavan uudiskohteen rakentaminen. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lappeenranta. Viitattu 31.3.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303284341