Lasten ja nuorten lukuinto alkaa kotoa ja yllättäen myös somesta

Nuorten lukemisen väheneminen on herättänyt viime vuosina paljon keskustelua. Lukemisen heikentymisestä syytetään usein sosiaalista mediaa sekä lisääntynyttä ruutuaikaa. Vähemmälle huomiolle jää se, millainen merkitys kodin lukukulttuurilla ja vanhempien esimerkillä on lasten ja nuorten lukusuhteen muodostumisessa. Samaan aikaan digitaalinen media muuttaa myös tapaa, jolla nuoret kohtaavat kirjallisuutta ja kokevat lukemisen.

Digitaalinen media kilpailee nuorten ajasta

Nuorten median käyttö on kasvanut vuosien aikana. Sosiaalinen media, suoratoistopalvelut ja digitaalinen pelaaminen vievät yhä suuremman osan nuorten vapaa-ajasta, mikä vähentää lukemiseen käytettyä aikaa. Erityisesti lyhytvideoihin perustuvat alustat tarjoavat jatkuvasti nopeasti vaihtuvaa sisältöä, joka ei vaadi samanlaista pitkäjänteistä keskittymistä kuin kirjojen lukeminen. (Valtanen 2024.) Myös Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä (2023) on nostanut esiin sosiaalisen median ja nettipelaamisen vaikutuksen nuorten opiskelumotivaation ja keskittymiseen.

Pelkkä ruutuaika ja sosiaalinen media eivät kuitenkaan yksin selitä lukemisen vähentymistä. Lukeminen ei ole vain yksittäinen harrastus, vaan osa laajempaa kulttuurista ja sosiaalista ympäristöä. Siksi myös nuorten lukutottumuksiin vaikuttavat tekijät ovat monimutkaisempia kuin pelkkä puhelimella vietetty aika.

Kodin lukukulttuuri rakentaa pohjaa lukemiselle

Kodin lukuympäristö ei tarkoita vain kirjojen määrää, vaan myös sitä, millainen rooli lukemisella on arjessa. Jos lapsi näkee vanhempiensa lukevan ja kirjoista keskustellaan kotona, lukeminen näyttäytyy luonnollisena osana vapaa-aikaa. (Seppänen 2022.)

Väitöskirjatutkijan Leea Lakan mukaan nuorten heikentynyttä lukemista ei voida selittää pelkästään puhelimilla tai sosiaalisella medialla. Taustalla vaikuttavat myös perhetaustat, koulumotivaatio ja kodin asenteet koulutusta kohtaan. (Kangas 2024.) Jos lukemista arvostetaan kotona, lapsi saa usein enemmän kannustusta ja tukea lukemiseen myös myöhemmällä iällä. PIRS 2016 -tutkimuksen mukaan vanhempien tuki, yhteiset lukuhetket ja lukevan aikuisen esimerkki vahvistavat lasten lukutaitoa ja lukumotivaatiota. (Leino ym. 2017, 33–37.)

Huolestuttavaa sen sijaan on, että yhä harvempi suomalaisvanhempi pitää itse lukemisesta. Samalla myös niiden lasten määrä on kasvanut, jotka eivät koe lukemista mielekkäänä tai kiinnostavana. (Leino ym. 2017, 33–37.) Lotta-Sofia Aaltosen (2019) tutkimuksessa nousi esiin myös nuorten kokemus siitä, ettei kukaan heidän lähipiirissään erityisesti innosta heitä lukemaan.

Yhdessä lukeminen ei tue vain lukutaitoa. Se luo myös myönteisiä kokemuksia lukemisesta. Tärkeintä ei ole luettujen sivujen määrä, vaan yhteinen hetki lapsen kanssa. (Seppänen 2022.)

Sosiaalinen media voi myös lisätä kiinnostusta lukemiseen

Sosiaalinen media nähdään usein lukemista heikentävänä tekijänä, mutta samalla se voi lisätä kiinnostusta kirjallisuuteen. Erityisesti TikTokissa suosittu BookTok-ilmiö on tehnyt kirjoista näkyvämmän osan nuorten arkea.

Suvi Salonpään (2026) opinnäytetyöhön liittyvässä kyselyssä nousi esiin sosiaalisen median positiivinen vaikutus erityisesti 18–25-vuotiaiden naisten lukuintoon. Monet vastaajista kokivat BookTokin innostaneen heitä lukemaan enemmän sekä löytämään uusia kirjoja. BookTokin kautta he ovat löytäneet uusia ystävä ja kirjayhteisöjä, joissa voidaan vaihtaa ajatuksia matalalla kynnyksellä. Tämä osoittaa, että lukeminen ei näyttäydy nuorille enää vain yksilöllisenä harrastuksena, vaan myös keinona kuulua yhteisöön ja jakaa ajatuksia yhteisestä mielenkiinnosta eli lukemisesta.

Lukemisen tukeminen alkaa arjesta

Nuorten lukemisen tukeminen ei ratkea pelkästään kouluissa tai vähentämällä sosiaalista mediaa. Kodin esimerkillä, yhteisillä lukuhetkillä ja vanhempien asenteilla on suuri merkitys, millainen suhde lukemiseen lapselle muodostuu. BookTok-ilmiö puolestaan osoittaa, että nuoret voivat edelleen kiinnostua lukemisesta, kun kirjat tuodaan osaksi heidän omaa mediaympäristöään.

Lähteet

Aaltonen, L-S. 2019. ”Miksi mä lukisin kirjaa?” Digitaalinen lukukokemus nuorten lukumotivaation herättäjänä. Nuorisotutkimus. Vol (37). Nro 3–4, 69–83. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa http://hdl.handle.net/10138/324481

Doctorow, C. 2023.  Booktok section, Barnes & Nobel, The Grove, Hollywood, Los Angeles, California, USA. Flickr. Viitattu 28.5.2026. Saatavissa https://www.flickr.com/photos/doctorow/51892168868/

Kangas, L. 2024. Tutkija vietti vuoden ysiluokan takapenkissä ja sanoo nyt, että koulun pitää vaatia oppilailta enemmän. Yle: Koulutus. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20078730

Kelhä, M. 2023. PISA-tulokset heijastavat koko yhteiskunnan muutoksia. Blogi. Opetushallitus. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/blogi/pisa-tulokset-heijastelevat-koko-yhteiskunnan-muutoksia

Leino, K., Nissinen, K., Puhakka, E. & Rautopuro, J. 2017. Lukutaito luodaan yhdessä: Kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS 2016). Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7292-9

Salonpää, S. 2026. Sosiaalisen median vaikutus nuorten aikuisten lukuintoon. Opinnäytetyö, tradenomi (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu, liiketoimintayksikkö. Lahti. Viitattu 24.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026060120105

Seppänen, S. 2022. Lukutaito kehittyy yhdessä lukemalla. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa https://www.mll.fi/lapsemme-lehti/lukutaito-kehittyy-yhdessa-lukemalla/

Valtanen, T. 2024. Nuorten lukemiseen käyttämä aika on romahtanut – tytöillä ja pojilla taustalla eri syyt. Yle: Koulutus. Viitattu 22.5.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20079482