Liikeanalyysin hyödyntäminen urheiluvalmennuksessa

Teknologian kehittyessä urheiluvalmennuksen apuvälineet ovat tulleet yhä tarkemmiksi ja monipuolisemmiksi. Yksi merkittävimmistä innovaatioista on liikeanalyysi, jonka avulla urheilijoiden biomekaniikkaa ja teknistä suoritusta voidaan mitata tarkasti. Tässä artikkelissa tarkastellaan, kuinka Movellan liikeanalysointipukua (Movella 2024) voidaan hyödyntää jääkiekkovalmennuksessa.

Jääkiekko, jossa luistelu, ketteryys ja räjähtävä voimantuotto ovat keskeisessä asemassa, tarjoaa loistavat mahdollisuudet hyödyntää liikeanalyysiä urheilijoiden suorituskyvyn optimoimiseksi.

Tekniikka, yksilöllinen harjoittelu ja vammojen ennaltaehkäisy

Jääkiekossa menestys riippuu useiden osa-alueiden, kuten nopeuden, ketteryyden, voimantuoton ja tasapainon, hallitsemisesta. Liikeanalyysi voi olla hyödyksi näiden osa-alueiden kehittämisessä:

Luistelutekniikan optimointi: Liikeanalyysin avulla voidaan arvioida luistelijan askeltiheyttä, potkun voimaa ja kehon asentoa, mikä mahdollistaa tarkat tekniset korjaukset.
Yksilöllinen harjoittelu: Jokaisen jääkiekkoilijan luistelutekniikka on erilainen, ja liikeanalyysi mahdollistaa yksilöllisen valmennussuunnitelman, jossa otetaan huomioon kunkin urheilijan biomekaniikka ja fyysiset ominaisuudet.
Vammojen ennaltaehkäisy: Virheellinen tekniikka voi johtaa loukkaantumisiin. Analysoimalla luistelua liikeanalyysin avulla voidaan havaita ja korjata riskialttiit liikeradat ajoissa.

Keväällä 2024 tehtiin mittauksia Imatran Ketterän PU14 -joukkueen poikajuniorille. Häneltä analysoitiin luistelua ennen ja jälkeen väsytyksen sekä keskityttiin tarkastelemaan tärkeimpiä tekniikan osa-alueita: lonkan ja polven kulmia, vartalon kallistuksia sekä massakeskipisteen liikettä potkun aikana. Analyysin tavoitteena oli löytää kehityskohteita, jotka auttaisivat parantamaan luistelunopeutta ja tehokkuutta jäällä. Mittauksista vastasi LAB WellTech, joka on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä toimiva työelämän kehittämisen kumppani.

[Alt-teksti: nuori jääkiekkoilija kaukalossa pelaamassa.] — Kuva 1. Koehenkilö testitilanteessa sekä liikeanalysointipuvun avulla kerättyä dataa. (Kuva: Teemu Rasi)

Tärkeimpiä löydöksiä

Luistelijan analyysistä tehdyt tärkeimmät löydökset liittyivät lonkan koukistajien voimaan ja symmetrisyyteen, niin sanotusta kätisyydestä johtuviin eroihin sekä massakeskipisteen hallintaan ja potkun tehokkuuteen.

Analyysi osoitti, että koehenkilöllä saattaa olla heikompi lonkan koukistaja vasemmalla puolella. Tämä näkyy hitaampana alaraajan palautusliikkeenä ja lyhyempänä luistelupotkun liikelaajuutena. Lonkan koukistajien harjoittelussa on tärkeää kiinnittää huomiota liikkuvuuden lisäksi voiman symmetrisyyteen, jotta palautusvaihe on tehokas molemmilla puolilla ja potkut ovat tasapainoisia.

Analyysi paljasti myös, että kätisyys (left) aiheuttaa puolieroja lanne- ja rintarangan sivukallistuksessa luisteluasennossa. Tämä sivukallistus on suurempi vasemmalle, mikä viivästyttää oikean jalan tehon tuottamista. Kaarreluistelussa vähäisempi kallistus oikealle näyttää kompensoituvan oikealle kaarrettaessa suurempana rotaatiosuuntaisena liikkeenä lannerangasta, mikä voi vaikuttaa tehon tuottamiseen. Liikkuvuutta tulisi lisätä oikealle poispäin peliasennosta.

Potkun teho kärsii, jos massakeskipiste liikkuu turhaan ylös-alas-suunnassa. On tärkeää, että luistelijan kallistus säilyy potkun aikana oikeana, jotta teho eteenpäin säilyy. Väsyminen näyttää heikentävän keskivartalon hallintaa erityisesti maksiminopeudessa. Keskivartalon tukilihasten vahvistaminen voisi auttaa pitämään massakeskipisteen vakaampana ja parantamaan potkun tehokkuutta.

Kehityskohteet samoja junioreilla ja ammattilaisilla

Liikeanalyysi on jääkiekkovalmennuksessa tehokas työkalu, joka mahdollistaa tarkkojen biomekaanisten mittausten avulla urheilijan suorituksen optimoimisen sekä auttaa rakentamaan urheilijan pitkän aikavälin kehitystä.

Tehdyn analyysin yhteistyökumppanin, Imatran Ketterän kehityspäällikön Tero Sainion mukaan liikeanalyysista saatu tieto auttaa kehittämään erityisesti voimaharjoittelua ja tukiharjoitteita yksilöllisesti. Kehityskohteet ovat samat niin junioreilla kuin ammattilaispelaajillakin (Sainio 2024).

Kirjoittaja

Asko Kilpeläinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä fysioterapian lehtorina sekä AI Riding coach application -hankkeen projektipäällikkönä.