Vertikaaliviljelyllä tarkoitetaan sisätiloissa tapahtuvaa ympärivuotisen tuotannon mahdollistavaa viljelyä useilla tasoilla, joko samalla lattialla tai useissa kerroksissa. (Lubna ym. 2022)
Vertikaaliviljelyllä omavaraisuutta ja runsasta arvoa liiketoimintaan (VERTIKA) -hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa eri toimijoille muun muassa investointikynnyksen alentamiseksi. Se tarkoittaa tuotekehityksen kannattavimpien painopisteiden arvioimista sekä tuotantomenetelmien, tilaratkaisujen ja viljeltävien tuotteiden vaihtoehtojen arviointia. (LAB 2024)
Vertikaaliviljely voi olla huomattavasti kasvihuoneviljelyä kannattavampaa erityisesti pitkällä aikavälillä. Vertikaaliviljelyn aloittaminen ja kehittäminen vaatii kuitenkin suuria alkuinvestointeja. Kannattavuus muodostuu muun muassa tuotteen kasvukauden pituudesta, ympärivuotisesta tuotannosta, työvoiman tehokkuudesta ja mahdollisuudesta tuottaa arvokkaita kasveja markkinoille. (Runkle 2019)
Oikeat tuotevalinnat korostuvat vertikaaliviljelyssä. Viljelypinta-ala on perinteistä kasvihuone- tai peltoviljelyä pienempi, ja tuotannon neliötehokkuuden tulee olla korkea. Pienemmällä pinta-alalla tapahtuva viljely edellyttää kustannustehokkuutta ja käytännössä jatkuvaa ympärivuotista kasvukautta.
Useimmat kasvit aiheuttavat teknisiä haasteita. Lehtivihannekset (kuten salaatti ja yrtit) ovat suosittuja niiden pienen koon, nopean kasvun ja alhaisen energiatarpeen vuoksi, kun taas suuret kasvit vaativat erityissuunnittelua. (Avgoustaki & Xydis 2020)
Menestyksen tärkeä edellytys on tuotteesta saatava hinta. Kun tuotantoneliöiden määrä pienenee, mahdollistaa se kapeampien ja kannattavien tuotesegmenttien kehittämisen. Tuotevalinnassa on huomioitava kasvatushaasteet ja markkinakelpoisuus. On oltava kyky suunnitella ja käyttää vertikaaliviljelyjärjestelmää valitun kasvin viljelyyn. Markkinakelpoisuus viittaa ennen kaikkea tuotteen kysyntään. (Avgoustaki & Xydis 2020)
Hankkeen aikana on selvinnyt, että kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa käytetään paljon erilaisia kasvipohjaisia tuotteita, joiden tulee olla tasalaatuisia, ja kysyntä on jatkuvaa. Lisäksi ravintola-alalla on yhä enemmän erikoistuotteiden tarvetta. Vertikaaliviljelyn toimintatapa antaa monia mahdollisuuksia kehittää tuotantotapaa tähän suuntaan. Tällä hetkellä ei ole tiedossa selkeää markkinoille tulemisen polkua tuottajille kyseisten toimialojen suuntaan.
Kun markkinatieto lisääntyy, mahdollistaa se myös investointien harkitsemisen paremmin. Viljelijän kannalta jalostusarvon nouseminen eri toimijoiden yhteistyöllä mahdollistaa kannattavan vertikaaliviljelyn aloittamisen pienemmillä investointikustannuksilla. Voisiko tulevaisuuden vertikaaliviljely toteutua esimerkiksi konteissa? Tällöin investoinnit voitaisiin tehdä kysyntäpohjaisesti moduuli kerrallaan.
Hankkeen aikana tullaan etsimään ja välittämään tietoa edellä mainituista asioista. Vertikaaliviljely nähdään suurena tulevaisuuden mahdollisuutena. Sen testaamiseksi investoinnit tulee saattaa oikeaan muotoon ja oikeaan mittakaavaan viljelijän näkökulmasta.
Kirjoittaja
Jyri Hänninen on Vertikaaliviljelyllä omavaraisuutta ja runsasta arvoa liiketoimintaan -hankkeen projektipäällikkö. Hän toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtorina.
Lähteet
Avgoustaki, D. & Xydis, G. 2020. Indoor Vertical Farming in the Urban Nexus Context: Business Growth and Resource Savings. MDBI.
LAB. 2024. Vertikaaliviljelyllä omavaraisuutta ja runsasta arvoa liiketoimintaan (VERTIKA). Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.5.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/vertikaaliviljelylla-omavaraisuutta-ja-runsasta-liikearvoa-liiketoimintaan
Lubna, F. A., Lewus, D.C., Shelford, T.J. & Both Arend, J. 2022. What You May Not Realize about Vertical Farming. Horticulture.
Runkle, E. 2019. Crops Suitable for Vertical Farming. GNPMAG.com. Viitattu 30.5.2024. Saatavissa https://www.canr.msu.edu/floriculture/uploads/files/crops%20for%20indoor%20farming.pdf