Maahanmuuttajien kotoutuminen uuteen yhteiskuntaan on monitahoinen prosessi, jolla on merkittävä yksilöllinen ja yhteiskunnallinen vaikutus. Maahanmuuttajanaisten aktiivinen toimijuus ja kotoutumissuunnitelmien monipuolisuuden tarve ovat osa keskeistä ja ajankohtaista keskustelua maahanmuuttajien kotoutumisen ympärillä. (Saukkonen 2020, 83–84; Turtiainen 2018, 346, 352–353.)
Kotoutumislain (1386) mukaan maahanmuuttajille tulee tarjota tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Alkukartoituksen jälkeen on laadittava yksilöllinen kotoutumissuunnitelma, johon sisältyy usein kielikoulutusta ja muita palveluita. Kotoutumissuunnitelmat ovat tärkeitä tukitoimia maahanmuuttajille, mutta ne saattavat olla yksipuolisia moninaisten tarpeiden edessä. Kotoutumisprosessissa saatetaan usein keskittyä vain nopeaan työllistymiseen ja kielitaidon kehittämiseen unohtaen maahanmuuttajien erilaiset tarpeet (Saukkonen 2020, 84, 154.)
Tarvitaan monipuolisia kotoutumistoimia
Monet maahanmuuttajanaiset kohtaavat haasteita, ennakkoluuloja ja sukupuolirooleihin liittyviä kulttuurisia rajoituksia, jotka vaikuttavat heidän osallistumiseensa kielikursseille ja työelämään (Työ- ja elinkeinoministeriö 2020, 28; Tiilikainen 2008, 79–80). Lisäksi useimmat naiset muuttavat Suomeen perhesyistä, ja maahanmuuttajaperheillä voi olla useampia lapsia (Euroopan muuttoliikeverkosto 2022; Martikainen & Tiilikainen 2007, 30). Esimerkiksi maahanmuuttajakotiäidit tai maahanmuuttajat, joilla on B-oleskelulupa, eivät voi osallistua kotoutumiskoulutukseen ilman aktiivista suunnitelmaa TE-palveluissa, ja tällöin he jäävät kotoutumispalveluiden ulkopuolelle.
Näiden moninaisten seikkojen vuoksi tarvitaan monipuolisia kotoutumistoimenpiteitä, jotka huomioivat maahanmuuttajanaisten erilaiset taustat ja elämäntilanteet.
Naapuriäiti-toiminta tukemassa toimijuutta
Nicehearts ry:n (2023) Naapuriäiti-toiminta tarjoaa maahan muuttaneille naisille koulutusta vapaaehtoisina toimimiseen ja tukea kotoutumiseen. Toiminnan tavoitteena on edistää naisten osallisuutta ja hyvinvointia uudessa yhteiskunnassa koulutuksen sekä vertaistuen kautta. Naapuriäiti-koulutuksen jälkeen naiset toimivat tukihenkilöinä eli naapuriäiteinä muille vasta Suomeen saapuneille naisille auttaen heitä uuteen ympäristöön sopeutumisessa.
Valentine Mukundwa-Ishimwen (2024) opinnäytetyössä tarkasteltiin maahanmuuttajanaisten kokemuksia Naapuriäiti-koulutuksesta. Tulosten perusteella maahanmuuttajanaiset kokivat Naapuriäiti-koulutuksen erittäin hyödylliseksi. Koulutukseen osallistuneet olivat saaneet uutta tietoa ja ymmärrystä suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta. Tämä lisäsi heidän itseluottamustaan ja yhteiskunnallista toimijuutta huolimatta heidän kielitaidostaan, Suomessa asumisen kestosta tai maahanmuuton syystä. Lisäksi koulutuksen jälkeen he osallistuivat aktiivisemmin alueellisiin aktiviteetteihin ja tapahtumiin. (Mukundwa-Ishimwe 2024.)
Jokainen maahanmuuttaja tuo mukanaan oman ainutlaatuisen sekä arvokkaan taustansa ja tarinansa. Erityisesti maahanmuuttajanaisten potentiaali yhteiskunnassa on valtava. On aika nähdä heidät aktiivisina toimijoina.
Kirjoittajat
Valentine Mukundwa-Ishimwe työskentelee Naapuriäiti-toiminnan aluekoordinaattorina Etelä-Karjalassa. Hän valmistui sosionomiksi toukokuussa 2024 LAB-ammattikorkeakoulusta.
Elina Kosonen toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN). 2022. Maahanmuuttajanaisten kotoutuminen – Suomen kansallinen raportti. Viitattu 13.5.2024. Saatavissa https://home-affairs.ec.europa.eu/system/files/2022-11/emn_integration_of_migrant_women_fi_national_report_final.pdf
Kotoutumislaki 1386/2010. Laki kotoutumisen edistämisestä. Finlex. Viitattu 13.5.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386
Martikainen, T. & Tiilikainen, M. (toim.) 2007. Maahanmuuttajanaiset: kotoutuminen, perhe ja työ. Helsinki: Väestöliitto. Viitattu 13.5.2024. Saatavissa https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/12/29f2b95e-maahanmuuttajanaiset.pdf
Mukundwa-Ishimwe, V. 2024. Naapuriäiti-toiminta Suomeen muuttaneiden naisten toimijuuden edistämisessä. LAB-opinnäytetyö (AMK). Viitattu 13.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311116
Nicehearts ry. 2023. Nicehearts ry – muutos on meissä. Viitattu 13.5.2024. Saatavissa https://www.nicehearts.com/tarinamme/
Saukkonen, P. 2020. Suomi omaksi kodiksi — Kotouttamispolitiikka ja sen kehittämismahdollisuudet. Helsinki: Gaudeamus.
Tiilikainen, M. 2008. Menestyvät maahanmuuttajanaiset. Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos. Vammalan Kirjapaino Oy. Viitattu 27.1.2024. Saatavissa https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/12/3fd7cc28-menestyvat-maahanmuuttajanaiset.pdf
Turtiainen, K., Kokkonen, T.& Viitasalo, K. 2018. Aktiivisen kansalaisuuden mahdollisuudet kotouttamistyön ulkoisten ehtojen ja maahanmuuttajien tarpeiden ristipaineissa. Viitattu 29.2.2024. Saatavissa https://journal.fi/janus/article/view/76453/38333. 246-237, 254-355
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2020. Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019. Viitattu 7.5.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-487-7
