Covid-pandemian myötä kiinnostus resilienssin edistämiseen on lisääntynyt sekä tutkimuksessa että kehittämistyössä. Systeeminäkökulma sitoo yhteen toisiinsa kytköksissä olevat organisaatiot ja niiden toimijat paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti sekä globaalisti yli toimialarajojen (Biddle ym. 2020; Rodríguez-Sánchez ym. 2021). Tällöin myös paikallisesti toimivien yritysten resilienssi on tärkeä osa kokonaisresilienssin muodostumista yhteiskunnassa (Hyvönen ym. 2019). Merkitys muodostuu useasta tekijästä, kuten toimitusketjuista, huoltovarmuudesta, työllistämisestä, palvelujen tuottamisesta, yritysten tuottavuudesta, talouskasvusta ja kestävyyden näkökulmista.
Yrityslähtöinen resilienssin vahvistaminen
Yrittäjien näkökulmasta resilienssi merkitsee käytännössä jatkuvuutta. KETTERÄ-hankkeessa edistetään eteläkarjalaisten yritysten työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien muutoskyvykkyyttä (LAB 2023). Kyseessä on yhtäältä yritysten iskunkestävyyden ja toisaalta myös sopeutuvuuden vahvistamisesta (Tierney 2014).
Iskunkestävyyttä ja sopeutuvuutta voivat haastaa monetkin asiat. Laaja-alaiset muutoshaasteet voivat muodostua äkillisistä tai vähittäin tapahtuvista toimintaympäristön muutoksista. Työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien muutoskyvykkyys voi liittyä ulkoisista tekijöistä johtuvien muutoshaasteiden ennakointiin, jotka voivat kriisien ohella koskea myös esimerkiksi yritystoiminnan laajentumista. Kyseessä on myös yritysten sisäisiin tekijöihin huomion kohdistaminen. Henkilöstön työpanokseen ja osaamiseen painottuvissa yrityksissä henkilöstö, sekä myös yrityksen johtajat, ovat se tärkein pääoma, jonka varaan liiketoiminta rakentuu (Kaijala & Tolvanen 2020).
Resilienssin oppimisen ekosysteemi
KETTERÄ-hankkeessa toteutetaan yhteisöllisiä työpajoja, joissa yritysten ja ammattikorkeakoulun edustajat arvioivat työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien muutoskestävyyden nykytilaa, kehittämistarpeita, tulevaisuutta ja kehittämisen toimenpiteitä. Tässä yhteistyössä on nähtävissä oppimisen ekosysteemiä (ks. Virolainen ym. 2019), joka on rakentunut resilienssin teeman ympärille. Yhteisissä työpajoissa voidaan parhaillaan luoda lisäarvoa sekä yrityksille että ammattikorkeakoululle (ks. Hughes 2014).
Ekosysteemin osana ovat jo nyt myös LAB-ammattikorkeakoulun ja JAMK-ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijat, jotka ovat tuottaneet infomateriaalia yritysten käyttöön osana opintojaan (ks. LAB 2023). Konkreettisten ratkaisujen osalla opitaan ekosysteemissä toimivien osapuolten kehittämisen tarpeista sekä myös osaamisesta, joilla tulevia kehittämishaasteita voidaan ratkaista.
Kirjoittaja
Arja-Tuulikki Malin, HTT, KL, VM, on KETTERÄ-hankkeen projektipäällikkö sekä LAB-ammattikorkeakoulun lehtori, joka opettaa johtamista hyvinvointialan YAMK-koulutuksissa. Hän on myös johtamisen tutkija ja kehittäjä.
Lähteet
Biddle, L., Wahedi, K. & Bozorgmehr, K. 2020. Health system resilience: a literature review of empirical research. Health Policy and Planning. Volume 35, Issue 8. 1084–1109. Viitattu 5.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1093/heapol/czaa032
geralt. 2016. Altmann, G. Liiketoimintaa, puu, kasvu, menestys. Pixabay. Viitattu 5.5.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/liiketoimintaa-puu-kasvu-menestys-1137367/
Hughes, T. 2014. Co-creation: moving towards a framework for creating innovation in the Triple Helix, Prometheus, 32:4, 337-350. Viitattu 5.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1080/08109028.2014.971613
Hyvönen, A., Juntunen, T., Mikkola, H., Käpylä, J., Gustafsberg, H., Nyman, M., Rättilä, T., Virta, S. & Liljeroos J. 2019. Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 17/2019. Viitattu 5.5.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161358
Kaijala & Tolvanen. 2020. Henkilöstö – strateginen investointi? 1. painos. Helsinki: Kauppakamari.
LAB. 2023. KETTERÄ – Työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien muutoskyvykkyyttä mikro- ja pk-yrityksille. Hanke. Viitattu 5.5.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/kettera
Rodríguez-Sánchez, A., Guinot, J., Chiva, R., & López-Cabrales, Á. 2021. How to emerge stronger: Antecedents and consequences of organizational resilience. Journal ofManagement & Organization, 27(3), 442–459. Viitattu 5.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1017/jmo.2019.5
Tierney, K. J.2014. The social roots of risk: producing disasters, promoting resilience. Stanford, CA: Stanford University Press.
Virolainen, M., Heikkinen, H. L., Siklander, P., & Laitinen-Väänänen, S. 2019. Mitä ovat oppimisen ekosysteemit?. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 21(4), 4–25. Viitattu 5.5.2023. Saatavissa https://journal.fi/akakk/article/view/89249
