Maakuntarajat ylittävä yhteistyö – yliopistonäkökulmaa innovaatiotoimintaan

Innovaatio- ja osaamisverkostot -rahoitusteema tarjoaa yliopistoille ja korkeakouluille mahdollisuuden edistää tutkimusta tiivissä yhteistyössä pk-yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Kehittämistyötä tehdään maakuntarajat ylittävissä hankekonsortioissa, elinkeinoelämälähtöisesti. Teemasta on nyt käynnissä viisi tutkimushanketta ja vuoden vaihteessa niitä käynnistyy lisää. Innovaatio- ja osaamisverkostot -teemasta on tällä hetkellä haku auki, ja se päättyy 15.1.2025. (LAB 2024)

LAB-ammattikorkeakoulu toteuttaa valtakunnallisen Innovaatio- ja osaamisverkostot -teeman koordinaatiohanketta INNOVATE (LAB 2024). Teeman välittävä toimielin on Etelä-Savon ELY-keskus, jonka kanssa koordinaatiohanke toimii tiivissä yhteistyössä. Hanke viestii toiminnastaan Innoverkostot nimellä, keskittyen teeman vaikuttavuudesta viestimiseen ja TKI-innostuksen lisäämiseen. Teemasta rahoitetuissa hankkeissa on edetty hyvää vauhtia ja yhteistyö on toimivaa. Pyysimme Innoverkostojen VESITAR-hankkeen toimijoita jakamaan kokemuksiaan Innovaatio- ja osaamisverkostot -rahoituksesta. VESITAR – Teollisuusvesistä biokaasua ja arvokomponentteja -hankkeen tavoitteena on määrittää valituille teollisuusvesille soveltuvat käsittelymenetelmät ja kiertotaloutta edistävä ratkaisu. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa. (HAMK 2024).

Yhteistyö käynnistyi jo valmisteluvaiheessa

Innnovaatio- ja osaamisverkostot -teeman VESITAR-hankkeen hanketoimijat, Oulun yliopiston professori Tiina Leiviskä sekä tutkijatohtori Hanna Virpiranta, avasivat kokemuksiaan hankkeessa työskentelystä. Valmistelu aloitettiin Hämeen ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston yhteisvoimin Innovaatio- ja osaamisverkostot -teemasta rahoitetulla valmisteluhankkeella. Leiviskän ja Virpirannan (2024) mukaan maakuntarajat ylittävä yhteistyö lähti hienosti käyntiin jo valmisteluvaiheessa, ja rahoittavien yritysten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta saatiin arvokkaita vinkkejä, joihin hankesuunnitelma pohjautuu.

Leiviskä ja Virpiranta (2024) kertovat, että heti hankkeen alussa järjestettiin tapaaminen, jossa luotiin konkreettinen suunnitelma hankkeen etenemiselle. Heidän mukaansa hankkeen toteuttajilla on kaikilla omaa erityisosaamistaan, joka täydentää hyvin toisiaan. On ollut hyödyllistä tutustua muiden toimintaan; he ovat oppineet paljon esimerkiksi HAMK:n levätutkimuksesta, jonka hyviä käytänteitä on tulossa käyttöön Oulun jatkohankkeissa. Kokeellisesta toiminnasta he mainitsevat esimerkiksi, että eri toimijoiden käsittelyratkaisuja vesien puhdistamisesta on suunniteltu yhdistettäväksi (Leiviskä & Virpiranta 2024).

Resurssitehokkuutta ja osaamisen siirtoa

Maakuntarajat ylittävät hankekonsortiot ovat hyödyllisiä monella tapaa, sillä ne mahdollistavat laajempaa yhteistyötä, resurssien tehokkaampaa käyttöä ja tukevat osaamisen siirtoa laaja-alaisemmin yrityksiin edistäen täten yritysten kilpailukykyä. Maakuntarajat ylittävällä yhteistyöllä saadaan koottua yhteen monipuolista osaamista ja erilaisia näkökulmia, sekä mahdollistetaan alueellisten osaamiskärkien tehokas hyödyntäminen. (Rakennerahastot 2024.) Tälläinen yhteistyö edesauttaa laajemman verkoston rakentamista ja Leiviskä ja Virpiranta (2024) kertovatkin, että he ovat päässeet tutustumaan uusiin yrityksiin hankkeeseen osallistuvien toimijoiden kautta.

Yritysyhteistyö: tärkeä voimavara

Leiviskän ja Virpirannan (2024) mukaan yksi VESITAR-hankkeen vahvuuksista on tiivis yhteistyö yritysten kanssa. He kuvaavat, että yritykset ovat olleet erittäin aktiivisia ja toimittaneet runsaasti erilaisia sivu- ja jätevesivirtoja kokeelliseen toimintaan. Toimiva yhteistyö yritysten kanssa palvelee kaikkia hankkeen osapuolia. Korkeakouluille tiivis yhteistyö tarjoaa näkymän yritysmaailman tarpeisiin konkreettisella tasolla ja mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen sinne, missä on tarvetta sekä tarjoaa tilaisuuden innovaatioiden testaamiselle aidoissa ympäristöissä. Yritykset taas saavat uusinta tutkimustietoa, jota voivat käyttää toimintansa kehittämisen tukena. (Innoverkostot 2024.)

Lähteet

HAMK. 2024. Vesitar ─ Teollisuusvesistä biokaasua ja arvokomponentteja. Hämeen ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.12.2024. Saatavissa https://www.hamk.fi/projektit/vesitar/

Innoverkostot. 2024. Elinkeinoelämälähtöisen tutkimuksen hyödyt. Viitattu 5.12.2024. Saatavissa: https://www.innoverkostot.fi/2024/09/23/elinkeinoelamalahtoisen-tutkimuksen-hyodyt/

jarmoluk. 2017. Jarmoluk. M. Laboratorio, analyysi, kemia, tutkimus. Pixabay. Viitattu 5.12.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/laboratorio-analyysi-kemia-tutkimus-2815641/

LAB. 2024. INNOVATE. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.12.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/innovate

Leiviskä, T. & Virpiranta, H. 2024. Haastattelu 27.5.2024.

Rakennerahastot. 2024. Innovaatio- ja osaamisverkostot. Viitattu 5.12.2024. Saatavissa https://rakennerahastot.fi/valtakunnalliset/innovaatio-ja-osaamisverkostot