Ikääntyneiden mielenterveyden haasteet koskettavat yhä suurempaa osaa väestöstä ja on siksi ajankohtainen ja tärkeä aihe. Yhä useammat ihmiset elävät pidempään ja kohtaavat ikääntymisen tuomia muutoksia. Nämä voivat vaikuttaa heidän mielenterveyteensä positiivisesti tai negatiivisesti.
LAB-ammattikorkeakoulu on jo muutaman vuoden ajan kouluttanut sote-ammattilaisia Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ikääntyneiden mielenterveyden ja päihdeongelmien haasteista. Koulutuksen tavoitteena on ollut henkilöstön osaamisen lisääminen ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdehaittojen tunnistamisessa ja hoidossa. Tarkoitus on ollut lisätä valmiuksia kohdata ja työskennellä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden parissa erilaisissa toimintaympäristöissä sekä moniammatillisessa työyhteisössä.
Ikääntyneen mielen hyvinvointia voivat haastaa toimintakyvyn heikkeneminen ja sairaudet, sosiaalisen verkoston kutistuminen tai taloudelliset huolet. Vaikka ikääntymiseen liittyvät prosessit kuten fyysiset ja terveydentilan muutokset ovat yksilöllisiä, nykytilanne viittaa siihen, että mielenterveysongelmat ikääntyneiden parissa ovat kasvussa, ja moni kärsii esimerkiksi masennuksesta tai ahdistuksesta (Mielenterveystalo 2024).
Riskitekijöitä vanhetessa
Ikääntymiseen liittyvät elämäntilanteet haurastuttavat mielen hyvinvointia helposti. Fyysiset ja kognitiiviset heikentymät voivat aiheuttaa stressiä ja mielialan laskua. Läheisten ihmisten menetykset tai ihmissuhteisiin liittyvät haasteet ja ongelmat saattavat lisätä sosiaalista eristäytymistä ja yksinäisyyden tunnetta, joka vaikuttaa mielenterveyteen negatiivisesti. Itsenäisen selviytymisen ja itsemääräämisoikeuden menettäminen tai kielteiset asenteet ikäihmisiä kohtaan yhteiskunnassa voivat viedä tunteen elämänhallinnasta ja aiheuttaa identiteettikriisejä, mikä puolestaan voi johtaa masennukseen ja ahdistukseen.
Myös ikääntyneiden päihteiden käyttö on kasvava huolenaihe, joka vaikuttaa elämänlaatuun ja terveyteen. Monet ikääntyneet kärsivät jatkuvasta kivusta, mikä saattaa johtaa reseptilääkkeiden väärinkäyttöön. Kun lääkkeitä käytetään pidemmän aikaa, riippuvuusriski kasvaa. Mielenterveyshaasteet voivat myös johtaa päihteiden pariin. Päihteitä usein käytetään itsehoitokeinona lievittämään alakuloisuutta, henkistä kipua, stressiä ja yksinäisyyttä (Mieli Suomen Mielenterveysseura 2017).
Hyvän vanhuuden toteutuminen
Toisin kuin saatetaan ajatella, masennus tai alakulo eivät ole luonnollinen osa vanhenemista. Mielen hyvinvoinnilla on tärkeä rooli hyvän vanhuuden toteutumisessa, ja mielen voimavaroja tarvitaan muutoksien sopeutumiseen ja jaksamisen ylläpitämiseen. Samaan aikaan kun ei-myönteiset muutokset lisääntyvät, myös erilaiset taidot ja elämänkokemuksen kautta saatu viisaus vahvistuvat. Elämänkokemus on yleensä kartuttanut itsetuntemusta ja elämän ymmärrystä sekä myös taitoja säädellä tunteita ja siten lisännyt kykyä pärjätä muutoksissa.
Mielen voimavarat ovat vastaavanlainen hyvinvoinnin puskuri kuin fyysinen terveys, ja on hyvä muistaa, että voimavaroja voi tukea, vahvistaa ja kartuttaa iän myötä yhä uudelleen (Fried et al. 2017).
Auttamismahdollisuudet
Terveydenhuollon ammattilaisten jatkuva kouluttaminen ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamisessa on keskeistä, jotta voidaan tarjota asianmukaista tukea. Tietoisuuden kasvattaminen auttaa myös vähentämään stigmaa ja kannustaa ikäihmisiä hakemaan apua.
Ikääntyneiden mielenterveys on monisyinen, ja haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan ymmärrystä ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeongelmien erityispiirteistä. Mielialan kartoitus ja päihteiden käytön puheeksiotto ja seuranta auttavat havaitsemaan ongelmat varhaisessa vaiheessa. Säännölliset lääkityksien tarkastukset, sosiaalisen yhteyden tukeminen, tietoisuuden lisääminen, elämänlaadun parantaminen ja psykososiaalinen tuki ovat esimerkkejä muutamista tärkeistä keinoista, joilla voidaan edistää ikääntyneiden mielenterveyttä ja hyvinvointia (THL 2024).
Kirjoittaja
Mia Kröneck on mielenterveys- ja päihdehoitotyön lehtori LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Fried, S., Heimonen, S. & Jokinen, P. 2013. Ikääntyminen ja mielen hyvinvointi. Ikäinstituutti. Viitattu 17.9.2024. Saatavissa https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2016/08/ik%C3%A4%C3%A4ntyminen-ja-mielen-hyvinvointi.pdf
Mielenterveystalo. 2024. Ikääntyminen ja mielen hyvinvointi. Viitattu 17.9.2024. Saatavissa https://www.mielenterveystalo.fi/fi/elamankaari-ja-mielenterveys/ikaantyminen-ja-mielen-hyvinvointi
Mieli Suomen Mielenterveysseura. 2017. Ikääntyvä mieli. Mielen hyvinvointia vanhetessa. Viitattu 17.9.2024. Saatavissa https://mieli.fi/wp-content/uploads/2021/08/Ikaantyva-mieli-_kirja.pdf
sabinevanerp. 2018. van Erp, S. Käsi, ihmisen, nainen, aikuinen. Pixabay. Viitattu 17.9.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4si-ihmisen-nainen-aikuinen-k%C3%A4det-3672932
THL. 2024. Ikääntyneiden mielen hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.9.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/ikaantyneiden-mielen-hyvinvointi
