Julkiset hankinnat ovat julkisen toimijan kilpailuttamia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja. Niiden toteuttajia ovat valtio, kunta tai jokin muu julkinen organisaatio. Käytännössä hankintayksiköt toteuttavat hankinnan kilpailutuksen, jossa hankitaan tavaroita ja palveluita oman organisaation ulkopuolelta (Hilma 2021).
Julkiset hankinnat tulee tehdä hankintalainsäädännössä säädettyjä menettelytapoja noudattaen. Sääntelyn tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä. Hankinnat on kilpailutettava avoimesti ja tehokkaasti, ja kilpailuun osallistuvia yrityksiä on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättömästi (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).
Kilpailutus julkisissa hankinnoissa on toteutettava hankinnan luonteen mukaisesti. Mikäli hankinnan ennakoitu arvo ylittää EU-kynnysarvon tai kansallisen kynnysarvon, kilpailutus on tehtävä hankintalain mukaisesti. Tällä on myös vaikutusta valitun menettelytavan etenemiseen. Menettelytavoille on yhteistä, että kilpailuttaminen tulee tehdä avoimesti hankintojen oikeusperiaatteita noudattaen. Hankinnan avoin kilpailuttaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hankinnasta ilmoitetaan riittävän laajasti (Julkisten hankintojen neuvontayksikkö 2024).
Kaikki eri tahot, jotka käyttävät hankintoihin verovaroja, muodostavat hankintayksikön. Sitä kautta nämä hankinnat tulevat hankintalainsäädännön mukaisen kilpailuttamisvelvoitteen piiriin (Eskola & Ruohoniemi 2011). Hankintalain 6 §:n mukaan hankintayksiköitä ovat esimerkiksi valtio, kunnat ja vaikkapa ammattikorkeakoulut, joiden toimintaa tuetaan julkisin varoin.
Tasapuolisesti, avoimesti ja syrjimättä
Julkisten hankintojen sääntely ja kilpailuttamisvelvoite liittyy pitkälti EU:n tavaroiden ja palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen. Kilpailuttamisvelvoitteella pyritään edistämään eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja avaamaan yrityksille mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan ja palvelujaan julkiselle sektorille avoimen kilpailuttamisen kautta (Eskola & Ruohoniemi 2011).
Avoin ja tasapuolinen kilpailutus edellyttää kilpailutuksen järjestäjältä keskeisten oikeusperiaatteiden noudattamista, joita ovat tasapuolisuus, syrjimättömyys, avoimuus ja suhteellisuus. Tasapuolisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toisiin verrattavia tapauksia ei saa kohdella eri tavoin. Syrjimättömyys merkitsee esimerkiksi tilanteita, joissa suosittaisiin oman alueen yrityksiä. Avoimuus vastaavasti sitä, ettei hankinnan tietoja salata, vaan kaikki tiedot hankintaan liittyen ovat pääsääntöisesti julkisia. Suhteellisuus voisi liittyä vaikkapa kilpailutukseen osallistuvien yritysten suhteettoman korkeaan liikevaihtovaatimukseen tarjouskilpailun luonne huomioimalla (Julkisten hankintojen neuvontayksikkö 2024).
Kynnysarvot muodostavat euromääräiset raamit hankinnoille. Kynnysarvojen perusteella hankinnat voidaan jaotella EU-hankintoihin ja kansallisiin hankintoihin. EU-kynnysarvot ovat euromääräisesti huomattavasti korkeampia kuin kansalliset kynnysarvot.
Laissa määriteltyihin kynnysarvoihin vaikuttavat eri hankintalajit. Esimerkiksi kansallinen kynnysarvo on rakennusurakassa 150 000 euroa. Vastaava kynnysarvo EU-hankinnassa on 5 538 000 euroa. EU-kynnysarvot tarkastetaan joka toinen vuosi, mutta kansallisten kynnysarvojen muutokset edellyttävät lainsäädännön muuttamista siltä osin (Julkisten hankintojen neuvontayksikkö 2024).
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa opettaen muun muassa liiketalouden juridiikkaa.
Lähteet
Eskola, S. & Ruohoniemi, E. 2011. Julkiset hankinnat. Alma Talent Oy. Viitattu 6.6.2024. Saatavissa https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/DAGBHXCTDG#/kohta:3/piste:b1246
gr8effect. 2015. Christou, D. Rakentaa, abstrakti, fraktaali, linjat. Pixabay. Viitattu 6.6.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/rakentaa-abstrakti-fraktaali-linjat-1048868/
Hilma. 2021. Yleistä julkisista hankinnoista. Valtiovarainministeriö. Viitattu 6.6.2024. Saatavissa https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/info/yleista
Julkisten hankintojen neuvontayksikkö. 2024. Mikä on julkinen hankinta. Kynnysarvot. Viitattu 6.6.2024. Saatavissa https://www.hankinnat.fi/mika-julkinen-hankinta/kynnysarvot
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016. Finlex. Viitattu 6.6.2024.Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161397
