Ten Second Triage (TST) on uusi Isossa-Britanniassa kehitelty potilasluokittelumalli, jonka tarkoituksena on nopeuttaa ja priorisoida potilaiden hoitoa suuronnettomuus- sekä monipotilastilanteissa (NARU 2023), eli yksinkertaistettuna tilanteissa, joissa potilaita on auttajia enemmän. TST on vielä vain vähän tunnettu ja käytetty malli Suomessa, mutta asiantuntijat uskovat, että se voitaisiin saada valtakunnallisesti käyttöön 3–5 vuoden sisällä, jos tahtoa riittää. (Luoma ym. 2024). Haasteeksi voi muodostua yleinen muutosvastarinta (Juholin 2013, 404).
Asiantuntijoiden mukaan nimestään huolimatta TST ei tarkoita sitä, että jokainen potilas tulisi pystyä luokittelemaan 10 sekunnin aikamääreessä, sillä se ei ole realistista. Sen sijaan malli mahdollistaa luokittelun, johon käytetyn ajan laskennallinen keskiarvo on noin 10 sekuntia. (Luoma ym. 2024.)
Potilasluokitteluun kuuluu primaari- ja sekundaaritriage. TST korvaa vain primaari- eli ensivaiheen potilasluokittelun. Sekundaari- eli tarkennettu potilasluokittelu toteutetaan myös jatkossa totutun mallin mukaisesti ja terveydenhuollon ammattilaisen toteuttamana.
![[Alt-teksti: kypäräpäinen henkilö takaapäin kuvattuna, hänellä on oranssi huomioliivi, jonka yläselässä lukee luokittelujohtaja.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/12/1078_2024_Mika-ihmeen-TST-1024x595.jpg)
Mitä uutta TST tuo potilasluokitteluun
Aiemmista potilasluokittelumenetelmistä eroten TST-malli ei vaadi fysiologisten arvojen mittaamista. Täten TST:a pystyvät ensihoidon lisäksi hyödyntämään myös muut viranomaiset sekä siihen koulutuksen saaneet maallikot. Tällä hetkellä laajalti Suomessa käytettävästä (M)START ((Modified) Simple Triage and Rapid Treatment) -potilasluokittelusta poiketen ei potilaille aseta kuminauhallista luokittelukorttia, vaan heijastamaton värikoodattu slap wrap ranteeseen, tämä puolestaan nopeuttaa luokittelua ja slap wrap -ranneke pysyy tukevasti paikallaan. (Eerola 2023, 3, 7.)
Ten Second Triagen mukaista potilasluokittelua tehtäessä arvioidaan potilaasta vakava verenvuoto sekä potilaan senhetkinen kyky kävellä, puhua ja hengittää. Ensiarviossa vakavasti vuotaville potilaille asetetaan kiristysside. Kävelevät potilaat luokitellaan vihreiksi eli alhaisimman prioriteetin luokkaan. Kävelemättömät mutta juttelevat potilaat luokitellaan keltaisiksi eli toiseksi alhaisimman prioriteetin luokkaan. Punaiseen luokkaan kuuluvat potilaat, joilla on vakava verenvuoto ja potilaat, jotka eivät hengittäneet ennen ilmatien avausta. Punaisen luokan potilaiden hoito priorisoidaan ensimmäiseksi. Hengitysteiden avaamisen jälkeen hengittämättömät potilaat luokitellaan harmaiksi, heidät asetetaan vasempaan kylkiasentoon ja tutkitaan uudelleen, kun muut potilaat eivät enää vaadi resursseja. (Vassalo ym. 2023.)
Hyödyt ja haasteet
Asiantuntijoiden mukaan Ten Seconds Triagen koulutettavuus on selkeä parannus edelliseen potilasluokitteluun nähden. Esimerkiksi poliisien ja pelastajien mahdollisuus suorittaa ensivaiheen potilasluokittelu kaventaa selvästi hoitotyhjiötä, eli aikaa, jonka potilaat joutuvat odottamaan ennen kohtaamista ja hoitotoimenpiteiden suorittamista. Tällöin esimerkiksi tehtävillä, joilla ensihoidon on liian vaarallista mennä paikalle, päästään potilasluokittelua toteuttamaan aikaisemmin.
Vaikka kehitystä on tapahtunut, ei Ten Second Triageakaan ole kuvattu täydelliseksi. Kuten muissa luokittelumalleissa, myös tässä kävelevät potilaat luokitellaan suoraan vihreiksi, eli pienen riskin potilaiksi, jotka tarkastetaan myöhemmin uudelleen. Tässä voivat kuitenkin jäädä huomaamatta piilevät vammat, jotka vaatisivat hoitoa nopeasti. TST:ssa ei myöskään laajan käyttäjistön vuoksi voida purkaa jänniteilmarintaa. (Luoma ym. 2024.)
Asiantuntijat kuvasivat Ten Second Triagen olevan hyvä innovaatio suuronnettomuuksiin ja monipotilastilanteisiin, ja se mahdollistaa potilaan saamisen tarkoituksenmukaisimpaan hoitoon nopeammin. Hätätilanteissa aikaikkunat ovat pieniä ja minuuteillakin on merkitystä, joten TST:n tuoma hyöty voi olla merkityksellinen. Tarvitsemme kuitenkin lisää tietoa siitä, millä menetelmillä TST-malli saadaan koulutettua tehokkaimmin ja resursseja säästäen (Luoma ym. 2024).
Kirjoittajat
Hilppa Luoma, Siiri Niiranen ja Anssi Välimaa opiskelevat ensihoitajiksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Anu Venesoja toimii LAB ammattikorkeakoulussa ensihoidon yliopettajana.
Lähteet
Eerola, J. 2023. Ten Second Triage (TST). Pirkanmaan hyvinvointialue.
Juholin, E. 2013. Communicare!: Kasva viestinnän ammattilaiseksi. Helsinki: MIF Management Institute of Finland.
Luoma, H., Niiranen, S., Välimaa, A. 2024. Ten Second Triage – Tutkimusprotokolla koulutusmenetelmien vertailuun. Opinnäytetyö AMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/872452
NARU. 2023. Ten Second Triage (TST) – Non Clinical Responders Supplementary Information. National Ambulance Resilience Unit. Viitattu 28.11.2024. Saatavissa https://naru.s3.eu-west-2.amazonaws.com/wp-content/uploads/2023/05/03211731/naru-tst-non-clinical-responders-supplementary-information.pdf
Vassalo, J., Cowburn, P., Park, C., Bull, D., Harris, S., Moran, C.G., & Smith, J.E. 2023. Ten second triage: A novel and pragmatic approach to major incident triage. TRAUMA. Sage Journals. Viitattu 18.8.2024. Saatavissa DOI: 10.1177/14604086231156219
