Esihenkilöiden perehdytykseen panostaminen voi toimia kilpailuvalttina osaajien rekrytoinnissa, ja onnistunut perehdytys auttaa esihenkilöä onnistumaan työssään. Hyvällä johtamisella ja esihenkilötyöllä on alan veto- ja pitovoimaan positiivisia vaikutuksia (Coco & Roos 2020, 14). Osaavista esihenkilöistä on sosiaali- ja terveysalalla pula, mutta heidän hyvällä perehdytyksellään saadaan aikaan työhön sitoutumista, turvataan työn laatua, lisätään tuottavuutta sekä vahvistetaan alan vetovoimaisuutta.
Panostus tulevaisuuteen
Panostaminen perehdytykseen on panostamista johtajan menestymiseen, joka vaikuttaa organisaation menestymiseen pitkällä aikavälillä (Eklund 2018, 28–29). Hyvä perehdytys toimii vahvana veto- ja pitovoimatekijänä. Selvitysten mukaan sote-alan tehtäviin hakeutuvat esihenkilöt ovat olleet kiinnostuneita työnantajan perehdytysmallista jo työhaastattelussa. Tämä on alalla uusi ilmiö ja kertoo siitä, että perehdytykseen on myös esihenkilöiden osalta kiinnitetty entistä enemmän huomiota. (TEM 2021.) Esihenkilöiden perehdytykseen voidaan panostaa monella tavalla. Perehdytystavasta ja valituista menetelmistä riippumatta on siihen varattava riittävästi resurssia ja aikaa. Perehdytyksen tulee olla suunnitelmallista ja siinä tulee huomioida henkilön aiempi osaaminen. (Eklund 2018, 76–80.) Työterveyslaitoksen (2023) mukaan perehdytyksessä kannattaa nykyaikana hyödyntää erilaisia digitalisaation keinoja, jotta siihen saadaan joustavuutta, eikä perehdytys olisi aikaan ja paikkaan sidonnaista.
Allén-Ollas (2019, 21) korostaa perehdytysprosessin suunnitelmallisuuden tärkeyttä. Yhteinen perehdytyssuunnitelma takaa esihenkilöiden tasapuolisen ja tasalaatuisen perehdytyksen. Suunnitelmallinen perehdytys on myös kustannustehokas investointi. Perehdytysprosessilla on suuri rooli esihenkilön integroitumisessa organisaatioon sekä työyhteisöön.
Yksilöllinen suunnitelma säästää aikaa ja lisää motivaatiota
Korhonen (2023) selvitti YAMK-opinnäytetyössään hoivakodin johtajien mielipiteitä perehdytyksestä ja sen kehittämisestä. Opinnäytetyön tulokset antavat viitteitä siitä, että yksilöllisen perehdytyssuunnitelman avulla esihenkilöillä jo olemassa olevaa johtamisosaamista pystyttäisiin tukemaan sekä kehittämään paremmin. Yksilöllinen perehdytyssuunnitelma aikatauluttaa asioiden läpi käymistä ja luo perehdytykselle tavoitteet.
Tämä ei kuitenkaan yksinään ratkaise kaikkia perehdytykseen liittyviä haasteita, vaan myös perehtyjällä on oma vastuu asioiden omaksumisesta. Perehdytysprosessilla on merkittävä rooli esihenkilön integroitumisessa organisaatioon sekä työyhteisöön. Perehdytyksellä on myös merkitystä esihenkilön osaamisen kehittymisen ja organisaation menestymisen kannalta, minkä vuoksi esihenkilöiden perehdytykseen kannattaa panostaa. Perehdytys maksaa varmasti itsensä takaisin pitkällä aikavälillä. (Korhonen 2023.)
Kirjoittajat
Heidi Korhonen on LAB-ammattikorkeakoulusta syksyllä valmistuva YAMK- sairaanhoitaja, joka uskoo esihenkilöiden hyvällä perehdytyksellä olevan merkitystä sote-alan johtamiseen ja sitä kautta alan veto- ja pitovoimaan.
Päivikki Lahtinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä tuntiopettajana.
Lähteet
Allén-Ollas, C. 2019. Avdelningsskötarnas introduktion i arbetet. Magisteravhandling. Åbo Akademi. Viitattu 9.10.2023. Saatavissa rajoitetusti https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/167712/allen-ollas_charlotta.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Coco, K. & Roos, M. 2020. Sosiaali- ja terveysalan työolot ja vetovoima – lähihoitajien näkemyksiä vetovoimaan vaikuttavista tekijöistä: perehdytys, osaaminen, työolot ja kuormitus. Tehyn julkaisusarja B:2/20. Helsinki: Tehy ry. Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/julkaisu/2020/2020_b2_sosiaali-_ja_terveysalan_tyoolot_ja_vetovoima_-_lahihoitajien_nakemyksia_id_15982.pdf
Eklund, A. 2018. Tervetuloa MEILLE! Uuden työntekijän perehdytys. Espoo: J-Impact Oy.
Hietapakka, L., Juujärvi, S., Kaihlanen, A-M., Laulainen, S. & Sinervo, T. 2020. Lähijohtajien näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon integraation edellyttämästä osaamisesta asiakastyössä. Yhteiskuntapolitiikka 85 (2020): 5–6 Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140738/YP2005-6_Hietapakkaym.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Korhonen, H. 2023. Hoivakodin johtajien perehdytyksen kehittäminen. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100927087
TEM. 2021. Toimialaraportit 2021:2. Katsaus sote-alan työvoimaan. Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162852/TEM_2021_02_t.pdf
Työterveyslaitos. 2023. Perehdytys lähtee suunnittelusta. Oppimateriaalit. Viitattu 10.10.2023. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/onnistunut-perehdytys-palvelualoilla/perehdytys-lahtee-suunnittelusta
