Miten Onni, Sofia, Jaska ja Elvi jaksaisivat paremmin helteessä?

Yleistyvät helteet tuovat haasteita yhä useamman arkeen, mikä havaittiin konkreettisesti myös viime kesänä.  Kuumuuteen ja helteisiin varautumista voidaan kuitenkin parantaa monin keinoin – sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.

Ilmastonmuutos ei ole vain tulevaisuutta, vaan Suomen ilmasto on jo muuttunut: lämpötila on kohonnut kaksi astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.  Riippuen tulevien vuosien kasvihuonekaasupäästöjen kehittymisestä maailmanlaajuisesti, maapallon keskilämpötila on vuosisadan puolivälissä noin 1,8–2,8°C korkeampi kuin nykyisin (Gregow ym. 2021). Lämpenemisen aiheet ovat viime kesältä kaikille tuttuja, koettiinhan 30 asteen ylittäviä lämpötiloja viime kesänä ennätyksellisesti 22 päivänä peräkkäin.

Kuumuus usein keskittyy kaupunkeihin ja sen vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin ovat helposti nähtävissä. Pitkittyneistä hellejaksoista voi Suomessa aiheutua tutkimusten mukaan jopa useampia satoja sairaalahoitojaksoja ja ennenaikaisia kuolemia. Useimmiten vakavat terveyshaitat liittyvät perussairauksiin, mutta myös perusterveille voimakas helle voi olla riski (THL 2025).

Kuvaukset arkisesta päivästä

Helteiden ja kuumuuden vaikutusta ihmisten arkeen pohdittiin asukasillassa, joka pidettiin Lahdessa elokuun lopussa. Pohdinta tehtiin kuvitteellisten mallihenkilöiden kautta: miten helle vaikuttaa kymmenvuotiaan Onnin, koodari Sofian, puutarhuri Jaskan ja eläkeläinen Elvin päivään? Ketä helle koettelee eniten, kuka kenties hyötyy? Asiaa konkretisoitiin työstämällä kuvaukset jokaisen arkisesta päivästä, kun lämpötila on yli 30 astetta.

Työpajassa syntyi useita erilaisia kuvauksia, joille kuitenkin löytyi muutama yhteinen nimittäjä. Asukasillassa todettiin, että helle näkyy hyvin eri lailla eri-ikäisten ja -kuntoisten ihmisten arjessa; kuitenkin kaikki nukkuvat kuumalla huonosti. Haavoittuvimpaan asemaan hahmoteltiin ulkotyötä tekevä puutarhuri Jaska ja kuumassa keskusta-asunnossa etätyöskentelevä Sofia.

Kuvitteellisille henkilöille löydettiin myös paljon ratkaisuja ja selviämiskeinoja: päivärytmin muuttamista tai harrastustoiminnan jättämistä vähemmälle.  Viilennysratkaisut tuovat monelle helpotusta, joskin niiden hankkiminen vaatii sekä rahaa että tietoa.

Ratkaisuja ja varautumista monella tasolla

Työpajoissa löydettiin useita ratkaisuja helpottamaan helteessä pärjäämistä. Näistä moni koski kaupungin toimintaa: tarvitaan varjoja ja viherkäytäviä, jatkossa kenties tarkempia rakennusmääräyksiä. Toisaalta lyhyemmän tähtäimen ratkaisut viileistä väliaikaistiloista yhteisölliseen toimintaan ovat myös tärkeitä.

Työpajoja ohjanneen Helena Määtän (2025) mukaan ratkaisuja ja varautumista tarvitaan monella tasolla, kun otetaan huomioon helteen välittömät ja kertautuvat vaikutukset.

Toimenpidesuunnitelma helteisiin varautumiseksi on työn alla muun muassa Lahden kaupungissa. Ratkaisuja etsitään erityisesti kaavoituksen avulla, jossa tavoitteena on nykytilanteen parantaminen kaupungin kuumimmilla alueilla. Uusien alueiden suunnittelussa helteisiin varautumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.  (Nygård 2025)

Päiväkotien pihoja pyritään jatkossa viilentämään tuomalla mukaan lisää istutuksia ja varjopaikkoja. Helposti toteutettava ja lyhytaikaista helpotusta tuova ratkaisu olisi myös karttapalvelu, johon voitaisiin merkitä kaikille tarjolla olevat viileät tilat. (Nygård 2025)

Yleistyvät helteet: vaikutukset ja varautuminen -tilaisuuden järjestivät Päijät-Hämeen liitto ja Lahden kaupunki yhteistyössä MIP4Adapt-projektin ja ClimateGo-hankkeen (LAB 2025) kanssa. Keskustelun tuloksia hyödynnetään maakunnallisessa ilmastotyössä sekä sään ääri-ilmiöihin sopeutumista Päijät-Hämeessä edistävässä Helle-hankkeessa (Päijät-Hämeen liitto 2025).

Lähteet

Gregow, H., Mäkelä, A., Tuomenvirta, H., Juhola, S., Käyhkö, J., Perrels, A., Kuntsi-Reunanen, E., Mettiäinen, I., Näkkäläjärvi, K., Sorvali, J., Lehtonen, H., Hildén, M., Veijalainen, N., Kuosa, H., Sihvonen, M., Leijala, U., Ahonen, S., Johansson, M., Haapala, J., Korhonen, H., Ollikainen, M., Lilja, S., Ruuhela, R., Särkkä, J. & Siiriä, S.-M. 2021. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. Suomen ilmastopaneeli. Viitattu 28.8.2025. Saatavissa https://doi.org/10.31885/9789527457047

LAB. 2025. ClimateGO – Pathways to Climate-Smart Governance. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.9.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/climatego-pathways-climate-smart-governance

Määttä, H. 2025. Konsultti, Tyrsky Consulting. Puheenvuoro Yleistyvät helteet. Yleistyvät helteet: vaikutukset ja varautuminen -tilaisuudessa. 27.8.2025.

Nygård, T. 2025. Projektipäällikkö, Lahden kaupunki. Puheenvuoro Yleistyvät helteet: vaikutukset ja varautuminen -tilaisuudessa. 27.8.2025.

Päijät-Hämeen liitto. 2025. Yleistyvät helteet: vaikutukset ja varautuminen – Päijät-Hämeen liitto. Viitattu 28.8.2025. Saatavissa https://paijat-hame.fi/event/yleistyvat-helteet-vaikutukset-ja-varautuminen/

THL. 2025. Tukala helle jatkuu – pitkittynyt helle on terveysriski erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille. Viitattu 28.8.2025. Saatavissa https://thl.fi/-/tukala-helle-jatkuu-pitkittynyt-helle-on-terveysriski-erityisesti-ikaantyneille-ja-pitkaaikaissairaille