Miten restonomikoulutus valmistaa kansainväliselle uralle?

Restonomikoulutus on matkailu-, tapahtuma- ja ravintola-alan asiantuntijoiden väylä monipuolisiin uramahdollisuuksiin, myös ulkomailla. Kansainvälinen työelämä vaatii liiketoimintaosaamista ja vahvaa kieli- ja kulttuuritaitoa. Koulutuksen aikana painottuvat asiakaspalvelu, liiketoiminnan kehittäminen ja johtamistaidot, mutta erityisesti kieli- ja kulttuuriopintoja tulisi korostaa entistä enemmän, sillä ne muodostavat perustan globaalille osaamiselle.

Kansainvälisyys korkeakouluopinnoissa

Kansainvälisyys on nykyään tärkeä osa korkeakouluopintoja. Työelämässä odotetaan, että työntekijät pystyvät toimimaan monikulttuurisissa tiimeissä ja kommunikoimaan sujuvasti eri kielien ja kulttuurien kanssa. Korkeakoulut panostavat kansainvälistymiseen tavoitteenaan, että jokainen opiskelija saa opintojensa aikana kansainvälisiä kokemuksia. Kotikansainvälistyminen tarkoittaa, että opiskelija voi kehittää kansainvälisiä taitojaan esimerkiksi englanninkielisillä kursseilla tai monikulttuurisissa opiskelijaryhmissä kotimaassa. Aiemmin kansainvälistyminen on usein tapahtunut ulkomailla, mutta nykyään myös kotimaassa voi hankkia kansainvälistä osaamista. Tämä avaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille opiskelijoille, riippumatta taloudellisista tai henkilökohtaisista esteistä. (Garam 2012.)

Kansainvälinen korkeakoulu pyrkii vahvistamaan kansainvälisiä taitoja sekä henkilöstön että opiskelijoiden keskuudessa, mikä tukee korkeakoulujen globaaleja tavoitteita sekä edistää kilpailukykyä kansainvälisillä kentillä. Tämä edellyttää strategisia toimia, kuten monikulttuurisuuden tukemista esimerkiksi monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta edistävillä käytännöillä sekä eri kulttuuritaustoista tulevien yksilöiden välistä vuorovaikutusta lisäämällä. Myös kielitietoisuuden lisääminen on keskeistä, jotta korkeakoulun toiminta olisi avointa ja saavutettavaa erilaisille kieliryhmille. Kielitietoisuus voi tarkoittaa paitsi erilaisten kielten näkyvyyttä arjessa, myös kielitaidon kehittämisen tukemista osana henkilöstön ja opiskelijoiden oppimispolkua. Näiden toimien avulla korkeakoulut voivat vastata paremmin globalisaation asettamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. (Kauppinen & Timonen 2021.)

Kuva 1. Tuntuma kansainvälisyyteen kehittää kykyä toimia ja työskennellä missä päin maailmaa tahansa. (geralt 2014)

Kokemuksia ulkomailta

Metsälän (2024) opinnäytetyössä selvitettiin restonomien kokemuksia ulkomailta. Vaihto-opiskelut, työharjoittelut ja kansainväliset opintojaksot ovat ratkaisevia kansainvälistymisen edistämisessä. Ulkomaanjaksot tukevat itsenäisyyden ja ongelmanratkaisukyvyn kehittymistä, mikä näkyy suoraan työelämässä. Restonomien työllistymisessä ulkomailla korostuvat yksilön aktiivisuus ja kyky verkostoitua. Vastanneista suuri osa piti vaihto-opiskelua ja työharjoittelua hyödyllisinä, ja monet päätyivät näiden kautta vakituisiin tehtäviin. Ulkomaille muutto koetaan merkityksellisenä sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti. Kansainvälinen kokemus kehittää kykyä toimia monikulttuurisissa ympäristöissä, ja monille restonomeille ulkomailla työskentely on ollut tärkeä osa urakehitystä. Ulkomaan kokemus tekee hakijasta houkuttelevan työnantajalle, erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Kansainvälinen työskentely ei ainoastaan avaa uusia uramahdollisuuksia vaan tukee myös henkilökohtaista kasvua ja itsensä kehittämistä.

Kyselytutkimuksessa selvisi, että matkailu- ja hotellialoilla nähtiin eniten työmahdollisuuksia restonomeille ulkomailla (Metsälä 2024). Tämä ei tarkoita, että uramahdollisuudet rajoittuisivat vain perinteisiin restonomin tehtäviin. Koulutuksessa opitut liiketoimintaosaaminen ja kielitaito avaavat ovia myös muille aloille, kuten markkinointiin, liiketoiminnan kehittämiseen ja asiakaspalvelutehtäviin. Monet kokivat koulutuksen valmistaneen heitä hyvin kansainvälisiin tehtäviin, mutta koulutuksessa tulisi panostaa enemmän kulttuuriosaamisen ja globaalien työmarkkinoiden ymmärtämiseen. Vastaajat toivoivat syvällisempää perehdytystä eri maiden työkulttuureihin. Työhön liittyvien kulttuurien välisten erojen ja eri maiden kulttuurien syvällisempi käsittely toivottiin osaksi opintosisältöjä.

Kirjoittajat

Pihla Metsälä on valmistumassa restonomiksi (AMK) LAB-ammattikorkeakoulun matkailu- ja tapahtumaliiketoiminnan koulutuksesta.

Johanna Heinonen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Garam, I. 2012. Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/24635_faktaa_1a_2012.pdf

geralt. 2014. Altmann, G. Maa, mantereilla, maailmanlaajuinen. Pixabay. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/maa-mantereilla-maailmanlaajuinen-238367/

Kauppinen, A. & Timonen, L. 2021. Mikä tekee korkeakoulusta ja tutkimuslaitoksesta aidosti kansainvälisen? Blogi. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://kvlinjaukset.wordpress.com/2021/05/18/aidosti-kansainvalinen-korkeakoulu-ja-tutkimusyhteiso-on-suurten-tavoitteiden-kivijalka/

Metsälä, P. 2024. Restonomien työmahdollisuudet ulkomailla ja opintojen vaikutus. Opinnäytetyö.  LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034353