Muistisairaus vaikuttaa kognitiivisten taitojen heikkenemisen lisäksi myös sairastuneen ihmisen tunne-elämään. Sairastuneella tunteiden ilmaiseminen ja jakaminen on haasteellista sekä voi esiintyä haasteita tulkita ympäristöstä saatuja sanattomia viestejä. Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen kohtaa yhä useammin muistisairaan työssään, jossa muistisairaan henkilön tunne-elämän tukeminen kuuluu osana sosionomin asiantuntijuuteen.
Muistisairaus yleistyy
Suomessa muistisairausdiagnoosin saa vuosittain 23 000 ihmistä ja ennusteiden mukaan vuonna 2040 sairastuneita on lähes neljännesmiljoona kansalaista. Tämä tarkoittaa sitä, että muistisairauksien määrä tulee kasvamaan 64 % tulevien kahden vuosikymmenen aikana. (THL 2024.)
Ikääntyneiden määrän lisääntyessä ja keski-iän noustessa myös muistisairauksien määrä on kasvamassa. Diagnosoitujen muistisairauksien lisäksi ikääntyvien joukossa on heitä, joilta vasta huomataan muistisairauksien oireita. Muistisairaus vaikuttaa ihmisen kognitiivisiin taitoihin, kuten ajatteluun ja tavoitteelliseen työskentelyyn, kykyyn ilmaista itseään sekä arjen toimintojen heikkenemiseen. Myös käyttäytymisen muutokset ovat yleisiä. Muistisairaus vaikuttaa siis ihmiseen kokonaisvaltaisesti. (Käypä hoito 2023.)
Muistisairaan tunnetyöskentelyn tukeminen
Muistisairaan henkilön käyttäytyminen voi muuttua, näitä muutoksia sanottiin aiemmin käytösoireiksi, nykyään käytetään käsitettä muuttunut käytös. Sairastunut ihminen ei ole tarkoituksella toisille ilkeä, vaan muistisairaus on voinut vahingoittaa aivojen otsalohkon toimintaa, eli kohtaa, jossa tunnereaktiot, toiminnanohjaus sekä havainnot ympäristöstä kohtaavat (Muistiliitto 2024). Muistisairaalla henkilöllä säilyy kuitenkin tarve olla vuorovaikutuksessa myös tunnetasolla, vaikka hallitsemattomia tunteita esiintyykin (Koivistoinen & Behm 2022). Sairastuneen ihmisen käyttäytymisen takaa löytyvät usein haasteet tunteiden käsittelyssä: tunteiden tunnistamisessa, ilmaisemisessa ja jakamisessa.
Uhkaavaksi koetussa tilanteessa pelko tarttuu myös sanattomien viestien kautta. Kielteiseksi koetut tunteet, kuten pelko, viha, häpeä, syyllisyys ja suru tarttuvat herkästi ihmisestä toiseen (Peltola 2024). Muistisairas ihminen yli tulkitsee ympäristöään, jolloin virhetulkintojen määrä kasvaa. Ammattilaisen tulee osata vahvistaa muistisairaan ihmisen kielteisen tunnetartunnan aikana turvan tunnetta, jolloin tunteilla välitetty empatia ja levollisuus rauhoittavat muistisairasta ihmistä. Tunteiden kuvataankin olevan täynnä sanattomia viestejä, ja siten tunteet ovat merkityksellisiä ja voimaannuttavia.
Sosionomi käyttää työssään erityisosaamista kohdatessaan muistisairaan ihmisen. Kohtaamisessa korostuu ammattilaisen tunnesäätelytaitojen merkitys, vastavuoroisuus, ohjaamisosaaminen sekä arvostava vuorovaikutus. Empatia saa ammattilaisen valppaaksi toisen ihmisen tarpeille, tavoittelemaan hyvinvointia ihmisen elämässä (Peltola 2024). Jokainen meistä haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi elämän kaikissa vaiheissa. Tunnetartunnat vahvistavat asiantuntijan ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta, keskinäistä ymmärrystä sekä luottamusta.
Kirjoittaja
Sanna Nurmiainen toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Koivistoinen, V. & Behm, M-M. 2022. Muuttaako muistisairaus ihmistä? LAB Focus. Viitattu 11.8.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/muuttaako-muistisairaus-ihmista/
Käypä hoito. 2023. Muistisairaudet. Käypä hoito – suositukset. Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin ja Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, 2023. Viitattu 11.8.2024. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50044
Muistiliitto. 2024. Vaikeat tilanteet. Viitattu 21.8.2024. Saatavissa https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/muistisairaan-ihmisen-kohtaaminen/vaikeat-tilanteet
Peltola, A. 2024. Tunnetartunta. Jyväskylä: Tuuma-kustannus.
Polifoto. 2020. Leonardi, G. Omaksua, halata, vanhat ihmiset. Pixabay. Viitattu 21.8.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/omaksua-halata-vanhat-ihmiset-4788167/
THL. 2024. Muistisairauteen sairastuu huomattavasti aiempaa arvioitua useampi – Sairastuneita on vuonna 2040 lähes 250000. Viitattu 11.8.2024. Saatavissa https://thl.fi/-/muistisairauteen-sairastuu-huomattavasti-aiempaa-arvioitua-useampi-sairastuneita-on-vuonna-2040-lahes-250-000
