Maatalousyrittäjien työssä esiintyy runsaasti terveydenvaaroja, joita ovat muun muassa pölyt, melu, fyysinen kuormittavuus ja tapaturmanvaara (Kinnunen ym. 2016, 47). Altisteisen työn lisäksi maatalousyrittäjillä esiintyy aiempaa enemmän henkistä kuormitusta, ja yhä useammalla on jaksamisen haasteita sekä uupumusoireita (Kantar Agri Oy 2023).
Työterveyshuolto toimii yhteistyössä maatalousyrittäjän kanssa työn terveydenvaarojen vähentämiseksi ja työn terveellisyyden edistämiseksi. Työoloselvitys on työterveysyhteistyötä terveydenvaarojen tunnistamiseksi ja niiden terveydellisen merkityksen arvioimiseksi. (Kinnunen ym. 2016, 40–42; Oksa ym. 2019.) Työterveysyhteistyön kehittämistarpeita on selvitetty vuosien mittaan (ks. esim. Naumanen-Tuomela 2001; Rautio ym. 2014; Vehanen 2023). Havaitut, samankaltaiset kehittämistarpeet ovat liittyneet moniammatilliseen työskentelyyn ja asiakkaan tarpeiden huomioimiseen.
Työoloselvitysten hybridimenetelmien mahdollisuudet
Työterveyshuollon digitaalisia palveluja on kehitetty viime vuosina monipuolisesti. Digiloikkaa on ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa tehty niin terveystarkastuksissa, neuvotteluissa, TANO-toiminnassa kuin esiselvityksissäkin. Työterveyslaitoksen suositus digitaalisista menetelmistä työpaikkaselvityksissä tunnistaa etä- ja lähityöskentelymenetelmien yhdistämisen mahdollisuudet. (Koivisto ym. 2020; Lappalainen ym. 2022.)
Tiainen (2024) selvitti YAMK-opinnäytetyössään Melan työterveyshuoltosovelluksen käyttäjäkokemusten kautta sovelluksen ja työoloselvitysten menetelmien kehittämistarpeita. Keskeisiä tuloksia olivat työoloselvitysten moniammatillisuuden ja maatalousyrittäjän oman osallisuuden kehittäminen sekä tarve kehittää hybridityöskentelyä työoloselvityksissä. Opinnäytetyössä tunnistettiin kolme resurssia, jotka vaikuttavat työoloselvityksen moniammatilliseen suunnitteluun ja toteuttamiseen: raha, ammattilaiset ja laitteet. Hybridityöskentelyä hyödyntämällä ja yrittäjän omalla aktiivisuudella resurssit voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisesti. (Tiainen 2024.)
Karpin ja Koroman (2021) mukaan työterveyshuollon etämenetelmien käyttöönottoon voi vaikuttaa asiakkaan luottamus työterveyshuoltoa kohtaan sekä se, miten työterveyshuolto tuntee asiakkaansa tarpeet. Samansuuntaisen johtopäätöksen asiakkaiden tarpeiden tuntemisen tärkeydestä teki myös Länsimies-Antikainen tutkijatovereineen (2011). Menetelmiä kehitettäessä olisi hyvä muistaa aiemmin havaitut käyttöönottoon vaikuttavat tekijät. Tämän jälkeen tulisi pohtia, kuinka asiakkaiden luottamus ansaitaan ja miten heidän tarpeensa tulevat aidosti kuulluiksi. (Tiainen 2024.)
Kirjoittajat
Heini Tiainen työskentelee työterveyshoitajana. Hän valmistuu LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksesta.
Minna-Maria Behm (TtT) työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön YAMK-koulutuksessa.
Lähteet
Kantar Agri Oy. 2023. Maatilojen kehitysnäkymät 2022 -tutkimus. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela.
Karppi, M. & Koroma, J. 2021. Työterveyshuollon etänä toteutettavan neuvonnan ja ohjauksen käyttöönottoa edistävät ja estävät tekijät. Finnish Journal of eHealth and eWelfare Vol. 13 (1), 78-91. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.98486
Kinnunen, B., Heikkonen, J., Kotilainen, E., Mäittälä, J. & Torpström, A. 2016. Maatalousalan hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Helsinki: Työterveyslaitos.
Koivisto T., Koskela I. & Ruusuvuori J. 2020. Digiosaaminen työterveyshoitajien ja työterveyslääkärien näkökulmasta. Tutkiva Hoitotyö. Vol. 18 (4), 3–11. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302092197
Lappalainen, K. 2022. Digitaalisuutta hyödyntävä työpaikkaselvitys. Työterveyshoitaja. Vol. 47 (3), 13–15. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tyt/article/trh00635?toc=1116456_bc
Länsimies-Antikainen, H., Kontio, P. & Mäittälä, J. 2011. HAASTE-hanke ‒ Maatalousyrittäjien työterveyshuollon sisällön ja kattavuuden kehittäminen. Loppuraportti 2009–2011. Työterveyslaitos. Viitattu 8.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-146-8
Naumanen-Tuomela, P. 2001. Finnish occupational health nurses’ work and expertise: the clients’ perspective. Journal of Advanced Nursing. Vol 34 (4), 538‒544. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa http://dx.doi.org/10.1046/j.1365-2648.2001.01783.x
Oksa, P., Leino, T., Santonen, T., Sauni, R. & Karvala, K. 2019. Terveydellisen merkityksen ja terveystarkastustarpeen arviointi. Teoksessa: Karvala, K., Leino, T., Oksa, P., Santonen, T., Rautio, M., Mäenpää-Moilanen, E. & Sorsa-Koskinen, R. Työterveyshuoltoyksikön oman toiminnan suunnittelu. Työterveyslaitos. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-487-2
Scharfsinn86. 2019. A woman farmer examines the field of cereals and send data to the cloud from the tablet. Smart farming and digital agriculture. iStock. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://www.istockphoto.com/photo/a-woman-farmer-examines-the-field-of-cereals-and-sends-data-to-the-cloud-from-the-gm1155461542-314573856?clarity=false
Tiainen, H. 2024. Sovelluksella sujuvuutta työoloselvityksiin ‒ Melan työterveyshuoltosovelluksen käyttäjäkokemuksia. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403124265
Vehanen, H. 2023. Työterveyshoitajat ja työhyvinvointi ‒ Miten työterveyshoitajat voivat työssään? Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310319292
