Neuvolapalvelut yhden katon alle?

Palveluiden asteittainen siirtyminen yhdistettyyn äitiys- ja lastenneuvolaan tuo jatkumoa perheiden palveluketjuun. Tuominen tutki väitöskirjassaan neuvolapalveluiden organisointitavan vaikutusta asiakkaiden kokemukseen palvelusta. Väitöskirjan mukaan palvelujen yhdistäminen vaikutti positiivisesti vanhempien omaan arvioon kyvykkyydestään vanhempina. Samoin vanhemmat kokivat hoidon jatkuvuuden vähentävän yksinäisyyttä ja masennusoireita. Tulosten valossa yhdistetty palvelu suojaisi masennusoireista kärsivän vanhemman vanhemmuuden tunnetta. (Tuominen 2016, 4, 68.)

Äitiysneuvolan keskeisenä tehtävänä on raskauden tiivis seuranta ja mahdollisten ongelmien varhainen tunnistaminen (Klemetti & Hakulinen-Viitanen 2013, 16). Lastenneuvolassa niin ikään lapsen kasvun ja kehityksen seuraaminen on keskiössä varhaisten ongelmien tunnistamisessa. Palvelut ovat Suomessa toimineet pitkään erillään, vaikka tutkimustiedon (Tuominen 2016; Tuominen ym. 2012; 2014.) valossa hoidon jatkuvuus raskaudesta syntymän jälkeiseen aikaan tukee vanhempia.

Monissa kunnissa palvelu on järjestetty niin, että odottavilla naisilla ja perheillä on äitiysneuvolapalvelut. Lapsen syntymän jälkeen perheen asiakkuus siirtyy lastenneuvolaan ja työntekijä vaihtuu. 2000-luvulla on kuitenkin aloitettu kokeiluja äitiys- ja lastenneuvoloiden yhdistämisestä. Tuomisen mukaan yhden katon alle tuotu palvelu on perheiden mielestä vaikuttavampaa. Vuonna 2007 noin kolmasosa kunnista toteutti yhdistetyn neuvolan mallia. (Tuominen 2016, 12, 20.)

Päijät-Hämeen alueella on siirrytty yhdistetyn äitiys- ja lastenneuvola malliin vuonna 2017. Sama neuvolatyöntekijä tapaa perhettä periaatteessa ensimmäisestä raskauden alkutarkastuksesta lapsen kouluikään saakka. (Virtanen 2021.)

[Alt-teksti: Lämpimästi kapaloitu vastasyntynyt vauva nukkuu sairaalasängyssä ja aikuisen käsi kurottuu varovasti vauvan kasvoja kohti.]
Kuva 1. Lapsen syntymä on vanhemmille elämää muuttava kokemus. (Kuva: Juhani Autio)

Kohti parempaa luottamusta

Nykyisen yhdistetyn mallin nähdään myös lisäävän neuvolamailman moniammatillista työskentelyä, kun useampia eri tahoja työskentelee yhdessä saman katon alla. (Tuominen ym. 2019.) Virtanen (2021) tuo myös voimakkaasti esille parantunutta moniammatillisuutta yhdistetyn neuvolapalvelun myötä. Hakulinen (2019, 21) korostaa neuvolan merkitystä vanhemmuuden tukijana, mutta nostaa esiin sen tehtävän ohjata asiakkaita perhetyöhön, lapsiperheen kotiapuun tai muihin palveluihin.

Tuomisen (2016) tutkimuksen pohjalta yhtenäisen mallin mahdollisuudet puuttua varhaisessa vaiheessa perheen ongelmiin ovat paremmat kuin erillisten neuvoloiden mallin. Odotusaikana luotu suhde työntekijään mahdollistaa luottamuksen syntymisen perheen ja työntekijän välille. Lapsen myötä on kehitetty uutta perhekeskustoimintamallia, jonka tarkoituksena on parantaa palveluiden integraatiota ja moniammatillisuutta (Vaara & Hakulinen 2017).

Kirjoittajat

Juhani Autio on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.

Raija Hovi-Pulsa on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.

Lähteet

Hakulinen, T. 2019. Vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa. Teoksessa. Hakulinen, T., Laajasalo, T. ja Mäkelä, J. (toim.) Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: PunaMusta.  [Viitattu 14.11.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138389/URN_ISBN_978-952-343-357-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Klemetti, R. & Hakulinen-Viitanen, T. (toim.) 2013. Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Opas 29. [Viitattu 22.10.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110521/THL_OPA2013_029_verkko.pdf

Tuominen, M. 2016. Hyötyvätkö perheet äitiysneuvolan ja lastenneuvolan palvelujen yhdistämisestä. Vertaileva palvelujärjestelmätutkimus. Väitöskirja. Turun yliopisto, lääketieteen tiedekunta. Turku. [Viitattu 21.10.2021]. Saatavissa: https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/125185/AnnalesC426Tuominen.pdf

Tuominen, M., Kaljonen, A., Ahonen, P. & Rautava, P. 2012. Does the organizational model of the maternity health clinic have an influence on women’s and their partners’ experiences? A service evaluation survey in Southwest Finland. BMC Pregnancy and Childbirth 12 (96). [Viitattu 14.11.2021]. Saatavissa: http://www.biomedcentral.com/1471-2393/12/96.

Tuominen, M., Kaljonen, A., Ahonen, P. & Rautava, P. 2014. Relational continuity of care in integrated maternity and child health clinics improve parents’ service experiences. International Journal of Integrated Care 14 (4). [Viitattu 14.11.2021]. Saatavissa: https://www.ijic.org/articles/10.5334/ijic.1451/ 

Tuominen, M., Hakulinen, T., Peltonen, M. & Rautava, P. 2019. Neuvolalääkärit työstään: Moniammatillinen yhteistyö parantunut. Lääkärilehti 7/2019 vsk 74. 388−391. [Viitattu 24.10.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141632/SLL72019-388.pdf?sequence=1

Vaara, S. & Hakulinen, T. 2017. Valtakunnalliset neuvolapäivät 7.–8.11.2017. Lapset ja perheet neuvolan ja perhekeskustoimintamallin keskiössä – kansanterveyden edistäminen 100-vuotiaassa Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. [Viitattu 14.11.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135534/URN_ISBN_978-952-302-952-1.pdf?sequence=1

Virtanen, E. 2021. Neuvolan palveluesimies. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä. Haastattelu 22.10.2021.