Suomalaiset työmarkkinat ovat edelleen vahvasti sukupuolittuneet. Naiset ja miehet työskentelevät pääosin eri aloilla, ammateissa ja tehtävissä. Kun työmarkkinat ovat näin vahvasti sukupuolen mukaan eriytyneet, näkyy tämä rakenne paitsi työllisyydessä, myös työttömyydessä. Rakennemuutokset osuvat eri tavoin sukupuolisidonnaisille aloille ja kokonaiset alat voivat uusiutua tai kadota. Juuri tällaisia iskuja vaimentamaan on perustettu JTF-rahasto, jonka tarkoituksena on lieventää muutoksista johtuvia vaikutuksia ja tukea niitä alueita ja työntekijöitä, joihin rakennemuutos vaikuttaa eniten.
Ilmiön taustalla pitkät juuret
Työmarkkinoiden segregaatio ei ole syntynyt tyhjästä. Sillä on pitkä historia, joka juontaa juurensa aina teollistumisen aikakauteen saakka. Silloin työt jaettiin miehille kuuluviin fyysisesti raskaampiin tehtäviin ja kotiin ja hoivaan liittyviin tehtäviin, jotka jäivät naisten toteutettaviksi. Vielä 1900-luvun alussa naisten osallistuminen tai hakeutuminen monille aloille tai tehtäviin oli rajoitettua. Vaikka muodolliset esteet on nyt purettu, stereotypiat miehille tai naisille soveltuvista töitä ja tehtävistä vaikuttavat edelleen koulutusvalintoihin ja urapolkuihin.
Sukupuoli vaikuttaa myös palveluihin hakeutumiseen
Psykososiaaliset ongelmat ovat suomalaisessa yhteiskunnassa kasautuneet erityiseesti miehille. Erilaisiin elämänkriiseihin joutuneilla miehillä on yleinen kokemus siitä, etteivät he tule auttamisjärjestelmissä kuulluiksi. Vaikka miehiä on enemmän työttöminä, naiset käyttävät enemmän työllisyyspalveluita. Miesten heikompaa palveluihin hakeutumista selittää korkea kynnys pyytää apua ja yksinpärjäämisen vahva ihanne. Palveluihin on vaikea myös sitoutua, jos taustalla on muita kuin työttömyydestä johtuvia elämään vaikuttavia asioita, kuten pitkäaikaissairauksia, päihdeongelmia tai matalasta koulutuksesta johtuvaa osaamisvajetta.
Miehet jäävät naisia useammin yksin ongelmansa kanssa, jolloin asiat kasautuvat ja pitkittyessään myös vaikeutuvat. Häpeä omasta tilanteesta estää avun hakemisen. Miehille on myös tyypillistä vähätellä asian vakavuutta sekä arvioida omaa toimintakykyään yläkanttiin, jolloin ongelma jää osin piiloon ja tilanteeseen tarttuminen vaikeutuu.
Koulutusnegatiivisuus
Naiset kouluttautuvat miehiä enemmän ja yksi rakenteellisten erojen taustalla vaikuttava ilmiö onkin miesten koulunegatiivisuus. Kokemus huonosti kouluun sopeutuvana poikana tai koulukiusaamisen kohteeksi joutuminen vaikuttaa monen miehen koulutus- ja uravalintoihin vielä pitkälle aikuisuuteen asti. Vaikka koulutuspolut ovat koko ajan monipuolistuneet on toisinvalitseminen edelleen raskasta, sillä se vaatii tietoisuutta ja rohkeutta. Asenteisiin kasvetaan lapsesta saakka, eikä niiden vaikutusta välttämättä tiedosteta niissä kohdissa, kun koulutusvalintoja tehdään.
Sukupuolen vaikutusten ymmärtäminen on lähtökohta ja tarvitaan myös mieserityisiä toimia, kuten toiminnallisuutta ja vertaistukea. Miesten motivoimisessa terveyteen ja hyvinvointiin liittyen palveluiden äärelle korostuu järkevyys: toiminnalla on hyvä asettaa päämäärä, joka niveltyy kunkin omaan elämäntilanteeseen. Tällaisia ovat esimerkiksi parempi elämänhallinta tai terveellisemmät elintavat, unettomuuden hoito, työllistymisen tukeminen vaikkapa työhakemuksen tekeminen yhdessä. Nämä motivoivat enemmän kuin abstraktit keskustelut tai geneerinen kehotus avun hakemiseen.
Alueelliset erityispiirteet ja asenneilmapiiriin vaikuttaminen ovat keskeisessä roolissa, kun edistetään tasa-arvoista työllisyyspolitiikkaa. Sukupuolen vaikutus ja tasa-arvon toteutuminen työmarkkinoilla ovat samaan aikaan sekä hyvin henkilökohtaisesti koettuja että rakenteellisia asioita. Myös asiantuntijoiden ja palveluissa toimivien ammattilaisten on tärkeää erottaa oma kokemus rakennetason ilmiöistä ja tunnistaa, mitkä arvot ja asenteet vaikuttavat omiin valintoihin ja työotteeseen.
Kirjoittaja
Maina Seppälä, YTM, toimii LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntijana, joka työskentelee projektipäällikkönä Plan B – Kohti uusia mahdollisuuksia -hankkeessa.
Lähteet
Freepik (2025) Tasapaino ja tasa-arvo abstrakti konsepti. Saatavissa https://fi.freepik.com/ilmainen-vektori/tasapaino-ja-tasa-arvo-abstrakti-konsepti_40312888.htm
Demokraatti. 2020. ”Miesten koulutusvaje on tasa-arvo-ongelma” – STTK on huolissaan miesten syrjäytymisestä. Demokraatti. Viitattu 2.12.2925. Saatavissa https://demokraatti.fi/miesten-koulutusvaje-on-tasa-arvo-ongelma-sttk-on-huolissaan-miesten-syrjaytymisesta/
Sukupuolinäkökulmia työ- ja elinkeinotoimistojen palveluihin. 2014. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys, 52/2014. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://owalgroup.com/wp-content/uploads/2015/01/TEMjul_52_2014_web_12122014.pdf
Seppälä, M. 2022. Miesten mietteet. Kohtaamisia työn ja työttömyyden maailmassa. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 54. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/782276/LAB_2022_54.pdf?sequence=2&isAllowed=y
STM. 2025. Työ ja tasa-arvo. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://stm.fi/tasa-arvo-tyoelamassa
Kansan uutiset. 2023. Suomessa on hyvin selkeästi sukupuolittuneet työmarkkinat ja se on merkittävä ongelma – on huomattu myös alueellisten erojen merkitys. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://www.ku.fi/artikkeli/5079359-suomessa-on-hyvin-selkeasti-sukupuolittuneet-tyomarkkinat-ja-se-on-merkittava-ongelma-on-huomattu-myos-alueellisten-erojen-merkitys
