Opettaja ja tekoäly, osa 2

Tekoäly opettajan työn tukena 

Tekoäly tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia opetuksen ja oppimisen kehittämiseen. Osallistuimme keväällä 2024 Portugalissa pidetylle Erasmus-intensiivikurssille, jonka tavoitteena oli kehittää opettajien taitoja hyödyntää tekoälyä työssään. Jaamme nyt vinkkejä, joista monia olemme jo kokeilleet ja hyviksi havainneet.  Sarjan 1. osassa paneuduttiin tekoälyn käytön opettamiseen (Angelin & Laine 2024).

Opetuksen suunnittelu. Tärkeä sanoma alkuun: tekoäly ei osaa arvata, mitä tarvitaan, eikä ymmärrä hiljaista tietoa, joka antaa kysymykselle raamit. Ne on tarkasti kirjoitettava kehotteeseen, eli promptiin. Tekoälyn kanssa keskustellaan kuten juttelisi työkaverin kanssa. Silloin tekoälystä saa parhaimman hyödyn. Aiheina voivat olla vaikkapa opetusmenetelmien valinta, opintojakson sisällön suunnittelu ja aikataulutus tai erilaiset työskentelyalustat. Tekoäly ei kuitenkaan korvaa inhimillistä luovuutta tai vuorovaikutusta. Sen sijaan se tehostaa prosesseja ja vapauttaa aikaa siihen työhön, jossa opettajan panos on korvaamaton. 

Oppimateriaalin tuottaminen. Ihminen ei kykene kovin hyvin lukemaan ja kuuntelemaan samanaikaisesti, koska molempiin toimintoihin tarvitaan samoja aivoalueita (Sweller 2020). Siitä huolimatta opetuksessa käytetään tekstiä täynnä olevia esityksiä, joiden päälle puhutaan taukoamatta. Tekoälyllä saa tehtyä kuvan, kaavion tai videon, joka kuvaa opeteltavan asian niin hyvin, ettei tekstiä tarvita. Annetaan aivoille mahdollisuus kuulla, ymmärtää, muistaa ja oppia. Esityksen jälkeen opiskelijoille voi jakaa saman esityksen tekstitiedoilla täydennettynä – tekoälyn kanssa yhteistyössä tehtynä, tottakai! 

Tekoäly on siis arvokas kumppani oppimateriaalien suunnittelussa ja luomisessa. Se auttaa tiedonhaussa, tiivistää monimutkaisia tekstejä, luo käsikirjoituksia opetusvideoihin, hahmottelee PowerPointien sisältöjä tai muokkaa materiaaleja eritasoisille opiskelijoille. Kaikki tämä säästää opettajan aikaa. (Bond et al. 2024, 4.)  

Oppimistehtävien suunnittelu. Oppimistehtävissä tekoälylle kerrotaan, mikä on tehtävän tavoite, tehdäänkö se yksin vai parin kanssa, luokassa, zoomissa vai itsenäisellä ajalla, mitä tehtävän avulla tulisi oppia ja miten se opiskelijoiden kanssa puretaan. Sille voi myös antaa simulaatioharjoituksessa oman roolin, jonka mukaisesti se vastaa opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin. Tekoäly vaikeuttaa tai helpottaa tehtäviä sen mukaan, missä vaiheessa opintojaan opiskelija on. Se tekee myös selkeät tehtävänannot.  

Opiskelijoiden tulee tietää, miten he voivat käyttää tekoälyä oppimistehtävän tekemisessä: onko sen käyttö kiellettyä, sallittua vai vaadittua tehtävän suorittamiseksi. Tehtävänantoon kannattaa liittää Arenen (2024) julkaisema liikennevalomalli, joka ohjaa tekoälyn käytössä.

Tenttien ja arviointien luonti. Tenttejä ja tehtäviä varten tekoäly voi luoda kysymykset ja arviointikriteerit, sekä arvioida opiskelijoiden vastaukset. Tämä mahdollistaa nopeamman palautteen antamisen ja tasalaatuisuuden arvioinnissa. 

Hallinnolliset työt. Tekoälylle voi antaa tärkeät deadlinet, tehtävien tarkistukseen varattavan ajan ja kokouksissa käsiteltävät asiat. Tekoäly tuottaa näiden pohjalta valmiit aikataulusuunnitelmat ja kokousten asialistat. Se voi myös laatia sähköpostit ja tiedotteet, kääntää tekstin toivotulle kielelle ja muotoilla viestin tyylin sopivaksi. Teksti voi olla esimerkiksi akateemisen asiallinen, huumorin sävyttämä tai vaativa, mutta silti kannustava. 

Osaamisviitekehyksestä hyötyä opettajan taitotason arvioinnissa

Tekoälyn tehokas hyödyntäminen vaatii opettajilta monipuolisia valmiuksia. UNESCOn (2024) julkaiseman AI Competency Framework high-level structure –viitekehyksen mukaan opettajien tulee kehittää osaamistaan viidessä keskeisessä teemassa: ihmiskeskeisessä ajattelussa, tekoälyn etiikassa, tekoälyn perusteiden ja sovellusten hallinnassa, tekoälypedagogiikassa sekä tekoälyn hyödyntämisessä ammatillisessa kehittymisessä.

Opettajien osaaminen on jaettu kolmelle tasolle: Acquire-tasolla opettajalla on perusvalmiudet tekoälyn käyttöön opetuksessa, Deepen-tasolla opettaja osaa tehokkaasti ja eettisesti oikein integroida tekoälyä opetukseen, ja Create-tasolla opettaja on mukana kehittämässä tekoälyä hyödyntäviä innovatiivisia ratkaisuja. (UNESCO 2024.) Tästä rakenteesta on apua ammattikorkeakouluille, kun suunnitellaan tekoälyyn liittyvää opettajien osaamisen kehittämistä. 

Lähteet 

Angelin, K. & Laine, H. 2024. Opettaja ja tekoäly, osa 1: Miten opettaisin tekoälyn käyttöä oppimistehtävissä? LAB Focus. Viitattu 28.11.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/opettaja-ja-tekoaly-osa-1/

Arene. 2024. Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://arene.fi/wp-content/uploads/PDF/2024/Teko%C3%A4lysuositukset/ARENE_AI_liikennevalomalli%20.pdf?_t=1727962341

Bond, M., Khosravi, H., De Laat, M., Bergdahl, N., Negrea V., Oxley, E., Pham, P., Chong, S. W. ja Siemens, G. 2024. A meta systematic review of artificial intelligence in higher education: a call for increased ethics, collaboration, and rigour. International Journal of Educational Technology in Higher Education. 21 (4). Viitattu 20.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s41239-023-00436-z

Sweller, J. 2020. Cognitive load theory and educational technology. Educational Technology Research & Development. Vol. 68 (1), 1–16. Viitattu 20.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s11423-019-09701-3

UNESCO. 2024. AI competency framework for teachers. Viitattu 14.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.54675/ZJTE2084