Jopa neljänneksen nuorista arvioidaan kärsivän mielenterveyden häiriöstä ennen aikuisuutta. Erilaiset ahdistuneisuushäiriöt, syömishäiriöt ja masennustilat ovat tavallisia opiskelijan mielenhäiriöitä. (Korpela-Kosonen 2018.) Koronapandemian vaikutuksesta lähiopetusta rajattiin, sosiaalinen elämä väheni ja yksinäisyyttä koettiin enemmän (Hietanen-Peltola ym. 2020). IRO Research Oy:n tekemän kyselytutkimuksen (2021) mukaan uupumus ja ahdistus korostuivat nuorten aikuisten vastauksissa (Vahtera 2021).
Kansainvälisen tutkimuksen mukaan uniterveys liittyy vahvasti mielenterveyteen: mitä parempi uniterveys, sitä parempi mielenterveys. Koronapandemia heikensi uniterveyttä, ja huonompi uniterveys liittyi vahvasti suurempiin masennus- ja ahdistusoireisiin. (Yuksel ym. 2020.)
Kun Coakley ym. (2021) tutkivat opiskelijoiden ruokailutottumuksia koronapandemian aikana, tuloksissa ilmeni, että vakavampia ahdistusoireita seurasi tunnesyöminen tai ruokahaluttomuus. Opinnäytetyönä toteutetun kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tutkimuksista selviää, että koronalla on kauaskantoiset vaikutukset nuorten aikuisten mielenterveyteen (Kykkänen & Nuutinen 2021).
Resilienssi on riippuvainen sekä yksilöstä että yhteiskunnasta
Resilienssillä tarkoitetaan henkistä kestävyyttä ja mielen joustavuutta (Koirikivi & Benjamin 2020). Nobelisti James Heckmanin analyysin mukaan yhteiskunnan tuottavin investointi on sijoittaa heikoimmassa asemassa olevien lasten hyvinvointiin ja varhaislapsuuden kehitykseen (Heckman 2012). Ensimmäisinä elinvuosina luodaan pohja elinikäiselle mielenterveydelle ja resilienssille (Wahlbeck ym. 2017).
Resilienssi muodostuu ihmisen sisäisistä ja ulkoisista voimavaroista. Resilienssiä voidaan kehittää vuorovaikutuksen kautta läpi elämän. (Koirikivi & Benjamin 2020.)
Pandemian jälkeen
Koronakriisin jälkeen tulee opiskelijoille järjestää riittävä tuki koulutuksen ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi (Opetushallitus 2021). Kun tuetaan yksilön mielenterveyttä, nuori aikuinen saa tarvittavat voimat jatkaa elämäänsä aikanaan loppuvan koronakriisin jälkeen (Eduskunta 2020). Kirjallisuuskatsauksen tutkimuksissa korostettiin, että nuoret aikuiset tulevat tarvitsemaan koronapandemian jälkeen matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja (Kykkänen & Nuutinen 2021). Myönteisyys ja usko tulevaan vaikuttavat yksilön terveyteen (Eduskunta 2020). Mielenterveyshäiriöiden ehkäisyyn ja avohoitoon investointi kannattaa (Niemelä ym. 2015).
Kirjoittajat
Mia Kykkänen ja Tuija Nuutinen ovat valmistumassa sairaanhoitajiksi LAB-ammattikorkeakoulusta.
Minna-Maria Behm työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Coakley, K. E., Le, H., Silva, S. R. & Wilks A. 2021. Anxiety is associated with appetitive traits in university students during the COVID-19 pandemic. Nutrition Journal. Vol. 20(45), 1-9. [Viitattu 14.9.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s12937-021-00701-9
Eduskunta. 2020. Koronapandemian hyvät ja huonot seurauksella lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2020. [Viitattu 3.11.2021]. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_1+2020.pdf
Heckman, J. 2012. Invest in Early Childhood Development: Reduce Deficits, Strengthen the Economy. [Viitattu 3.11.2021]. Saatavissa: https://heckmanequation.org/the-heckman-equation/
Hietanen-Peltola, M., Vaara., S. & Hakulinen, T. & Hastrup, A. 2020. Lasten, nuorten ja perheiden peruspalvelut koronakeväänä 2020: Tuloksia kouluterveydenhuollon verkoston ja perhekeskusverkoston tiedonkeruista. Työpaperi 26/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 4.11.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-521-6
Koirikivi, P. & Benjamin, S. 2020. Mitä resilienssi on? Helsingin yliopisto. [Viitattu 3.11.2021]. Saatavissa: http://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus-kasvatus-ja-oppiminen/mita-resilienssi-on
Korpela-Kosonen, K. 2018. Verkostoyhteistyö tukee opiskelijaa mielenterveyden haasteissa. Tie työelämään. [Viitattu 4.11.2021]. Saatavissa: https://tietyoelamaan.fi/verkostoyhteistyo-tukee-opiskelijaa-mielenterveyden-haasteissa/
Kykkänen, M. & Nuutinen, T. 2021. Hyvinvointi poikkeusoloissa: Nuorten aikuisten mielenterveys. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenranta. [Viitattu 16.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111520321
Niemelä, S. & Blanco-Sequeiros, S. 2015. Psykiatrian merkitys korostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistyessä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Vol. 131(6), 565–6. [Viitattu 3.11.2021]. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo12161
Opetushallitus. 2021. Ammatillisen koulutuksen järjestäminen ja koronatilanteesta palautuminen 1.8.2021 alkaen. [Viitattu 3.11.2021]. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ammatillisen-koulutuksen-jarjestaminen-ja-koronatilanteesta-palautuminen
Vahtera, S. 2021. IRO-Research Oy. Tuhat suomalaista -tutkimus. [Viitattu 3.11.2021]. Saatavissa: https://www.iro.fi/fi/
Wahlbeck, K., Hannukkala, M., Parkkonen, J., Valkonen, J. & Solantaus, T. 2017. Mielenterveystyön edistäminen kansanterveystyön ytimessä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Vol. 133(10), 985–92. [Viitattu 3.11.2021]. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo13731
Yuksel, D., McKee, G., Perrin, P., Alzueta, E., Caffarra, S., Ramos-Usuga, D., Arango-Lasprilla, J. & Baker, F. 2020. Sleeping when the world lock down: Correlates of sleep health during the COVID-19 pandemic across 59 countries. Sleep Health. 2021. Vol. 7(2), 134–142. [Viitattu 10.9.2021]. Saatavissa: DOI: 10.1016/j.sleh.2020.12.008
Kuvat
Kuva 1. Pexels. 2017. Keskittyminen. [Viitattu 3.11.2021]. Saatavissa: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/itamainen-kasa-keskittyminen-kivet-355863/
Kuva 2. Senkova, K. 2021. Penkki. Kuvia Suomesta. [Viitattu 3.11.2021]. Saatavissa: https://kuviasuomesta.fi/penkki/
